Luottamus

Haluamme seuraavan eduskunnan tekevän tekoja, jotka lisäävät luottamusta.

Luottamuksesta nousee uskallus osallistua, kehittyä ja uudistaa. Myös työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin ytimessä on luottamus. Sopimusyhteiskunnan lujittaminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta.

Kokoamme tälle sivulle alkuvuoden 2019 kuluessa aineistoa luottamusta lisäävistä SAK:n tavoitteista.

SAK kannustava työllistymisturva luottaa työttömään

Työttömyysturvan ja työttömien palveluiden ongelmien paikkailu ei enää riitä, vaan ne on uudistettava kokonaisuutena. SAK julkaisi tammikuussa uudistustyön pohjaksi kannustavan työllistymisturvan mallin, joka luottaa työttömään, mutta kannustaa samalla työntekoon. Tutustu tarkemmin SAK:n kannustavaan työllistymisturvaan.

Näin SAK lujittaisi luottamusta

Kolmikanta hyödyttää Suomea

  • Työmarkkinaosapuolten ja hallituksen muodostama kolmikanta on toimiva keino jakaa kasvun tuloksia oikeudenmukaisesti kaikille palkansaajille ja pitää huolta ostovoimasta.
  • Ay-liikkeen vahvaa asiantuntemusta pitää hyödyntää hallituksen päätöksenteossa.
  • Sosiaaliturvajärjestelmää ja työeläketurvaa tulee kehittää ja selkeyttää kolmikantaisesti.
  • Työelämän tasa-arvoa on kehitettävä kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman kautta. Konkreettisena keinona toimii palkka-avoimuus, joka puskee kohti yhdenvertaista palkkausta työpaikan sisällä.

Paikallisesta sopimisesta hyvinvointia

  • Paikallisella sopimisella tavoitellaan yhteistä lisäarvoa, ei työehtojen heikentämistä.
  • Paikallista sopimista kehitetään sopimusteitse, eikä lainsäädännössä ole tarpeen avata uutta polkua.
  • Paikallisesti sovittavien asioiden osalta työrauhavelvoitteen tulee astua voimaan vasta, kun asiasta on sovittu työpaikalla.

Estetään työehtokikkailu

  • Yleissitovan työehtosopimuksen alittavan palkan maksaminen on muutettava virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi.
  • Työajan vakiintuminen työsuhteen ehdoksi korjaa nollatuntisopimusten epäkohtia.
  • Palkkarikosten valvontavastuu on annettava aluehallintovirastoille.
  • Työsuhteen määritelmää on laajennettava koskemaan myös alustatalouden työntekoa. Lainsäädännössä tulee olla oletus työntekijäasemasta, jos tietyt työsuhteen piirteet täyttyvät.
  • Kiistanalaisten tilanteiden ratkomiseksi työneuvoston tulee voida ottaa kantaa, onko henkilö työsuhteessa vai yrittäjä.

Digitalisaatiosta kiinni uudella ohjelmalla

  • SAK:n ehdottama suomalaisen työn kehittämisohjelma tukee työyhteisöjä, jotka haluavat kehittää tuottavuutta ja työntekijöiden hyvinvointia digitalisoituvassa ympäristössä. Yli hallituskauden kestävälle hankkeelle on varattava rahaa vuosittain vähintään kymmenen miljoonaa euroa.
  • Työelämän tutkimuksen rahoitus on turvattava.

Työsuhdeturvaa vahvistettava

  • Alihankinta- ja kilpailutustilanteissa työn menettäneen yrityksen työntekijät on asetettava etusijalle kilpailutuksen voittaneen rekrytoidessa uusia.
  • Laittomasta irtisanomisesta maksettavien vahingonkorvausten maksimimäärä on poistettava.
  • Työvoiman vähentämisjärjestys selkeyttää irtisanomistilanteita.

Suomesta Euroopan uudistaja

  • Eurooppalaisen työelämän vähimmäissäännösten uudistamista on jatkettava.
  • Nollatuntisopimusten, alustatyön ja itsensä työllistäjien hyväksikäytön kaltaisiin epäkohtiin on puututtava.
  • Työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelua on vahvistettava ja niiden neuvottelemia sopimuksia kunnioitettava niin EU-tasolla kuin sen jäsenmaissa.
  • EU:n talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan ohjauksessa on sovitettava yhteen yhteiset hyvinvointitavoitteet ja kansallisten järjestelmien erityispiirteet.

Globaalista työelämästä reilua

  • Suomeen on säädettävä yritysten ihmisoikeusvastuuta koskeva laki. Yritysten on kartoitettava niiden arvoketjuihin liittyvät ihmisoikeusriskit ja toimittava niiden vähentämiseksi.
  • Suomen on annettava vahva tuki Kansainväliselle työjärjestölle (ILO), joka määrittelee työelämän globaalit normit.
  • EU:n kauppasopimusten työelämä- ja ympäristövaatimuksien ohittamisesta on seurattava taloudellisia sanktioita.
  • Työelämän perusoikeuksien toteutumisen on oltava kehitysyhteistyön painopiste ja liiketoiminnan ehto. Rahoituksesta 15 prosenttia on suunnattava kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.
  • Suomen on määriteltävä, milloin saavutamme sitoumuksen kehitysyhteistyön 0,7 prosentin kansantulo-osuudesta.