Työhyvinvointitoimet ovat kovia keinoja – ja siksi tärkeitä

Blogi 15.10. 10:45 Järvinen Harri
SAK:n yhteyspäällikkö Harri Järvinen

Posti – ihan se perinteinen – toi kotiin nimelläni varustetun Työhyvinvointikortin syystä, että olin osallistunut Työturvallisuuskeskuksen päivän kestävään koulutukseen ja vieläpä läpäissyt päivän lopuksi pidetyn ankaran tentin.

Hyvästä opetuksesta ja saamastani ”todistuksesta” huolimatta minua ei varmaan kannata pyytää luennoimaan asiasta. Mutta työhyvinvointiin liittyvät asiat jäivät aikaisempaa enemmän pohdituttamaan korvien väliin, kuten varmaan yhtenä tavoitteena olikin.

Toivoa sopii, että jokaisella halukkaalla olisi mahdollisuus osallistua vastaavalle kurssille. Se antaa varmasti uusia näkökulmia oman ja koko työyhteisön työhyvinvoinnin parantamiseen. Se taas on omiaan lisäämään työn tuottavuutta – ja lopulta paljon puhuttua ja kaivattua kansainvälistä kilpailukykyä niin yrityksille kuin koko Suomelle.

Työhyvinvointia ei siis pidä pitää pehmeänä, vähäpätöisenä asiana yritysten ja eri yhteisöjen pärjäämisen ja tuottavuuden kannalta. Jos työpaikalla ei voida hyvin, on turha odottaa, että työyhteisö pystyisi antamaan parastaan. Päivän mittaisen kurssin ja minusta tuntuu -pohjalta uskaltaisin väittää, että vähäinenkin panostus työhyvinvointiin voi parhaimmillaan lisätä tuottavuutta moninkertaisesti siihen tehtyyn satsaukseen verrattuna.

SAK on pitänyt työhyvinvoinnin tärkeyttä esillä omissa työelämän kehittämiseen liittyvissä tavoitteissaan vuodesta toiseen. On otettu kantaa työssä jaksamisen parantamiseen, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, osaamisen päivittämiseen sekä työelämän epävarmuuden vähentämiseen ja moneen muuhun.

Jos työpaikalla ei voida hyvin, on turha odottaa, että työyhteisö pystyisi antamaan parastaan.

Työelämän epävarmuudesta ja sen vaikutuksista työntekijöihin on mielestäni puhuttu aivan liian vähän. Yritykset korostavat usein ulostuloissaan oikeutetustikin sitä, että niillä pitää olla ennustettava toimintaympäristö, jotta liiketoimintaa voisi kehittää mahdollisimman pitkäjänteisesti ja tavoitella hyvää kannattavuutta.

Ainakin hyvä kysymys on se, miten ennustettava työntekijöiden toimintaympäristö on. Työttömät, lomautetut, pätkätyöläiset, vuokratyöläiset ja monet muut tietävät, että toimintaympäristön ennustettavuuden kanssa on vähän niin ja näin. Epävarmuus on läsnä paljon vahvemmin.

On oleellista huomata, että työhyvinvointi on erittäin kokonaisvaltainen asia. Se kattaa oikeastaan kaiken mahdollisen, mitä työpaikalla tapahtuu. Mutta myös sen, mitä tapahtuu työpaikan ulkopuolella, henkilön omassa muussa elämässä.

Näin ollen pehmeiksi keinoiksi väitetyt työhyvinvointitoimet ovat itse asiassa varsin kovia – ja siksi tärkeitä. Puhutaan sitten vaikkapa juuri työntekijän työhyvinvoinnista tai yrityksen menestyksestä, joilla on ainakin jonkinlainen kohtalonyhteys. Vanha sanonta ”kaikki liittyy kaikkeen” pätee tässäkin. Toki suuryrityksen menestys ja yksittäisen työntekijän työhyvinvointi, työssä jaksaminen eivät ole ihan yhteismitallisia asioita, mutta pienistä puroista ja niin edelleen…

Maan hallituksen toimeksiannosta työmarkkinajärjestöt käyvät lähikuukausina neuvotteluja eri työllistämistoimista. Ei varmaan olisi haitaksi, jos työhyvinvointiasiat olisivat mukana näissä neuvottelupöydissä niiden ansaitsemalla painoarvolla.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Demokraatissa 15.10.2020.