Sisällissotaa on muisteltu sovittelevasti – mutta toisenlaisiakin näkemyksiä on julkisuuteen päässyt

Blogi 04.06. 11:50 Järvinen Harri
SAK:n yhteyspäällikkö Harri Järvinen

Suomen verinen sisällissota päättyi viime kuun 15. päivä tasan sata vuotta sitten. Sodan muistovuonna asiaa on käsitelty monesta näkökulmasta niin mediassa kuin eri tilaisuuksissa ja varmasti myös ihmisten yksityisissä keskusteluissa. Yleinen näkemys on ollut sovitteleva.

Valtiojohtomme on näyttänyt sovintopuheillaan hyvää esimerkkiä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi suomalaisten osoittaneen hyvää historiantajua ja kypsyyttä käsitellessään kipeitäkin sadan vuoden takaisia tapahtumia. Myös pääministeri Juha Sipilä on puhunut sovinnon ja yhtenäisyyden puolesta.

Yhteistä hyvää hakevien puheiden lisäksi joukkoon on mahtunut muutakin, kuten filosofi Jari Ehrnroothin kynästä lähtenyt näkemys. Näin hän lataa Yleisradiolle kirjoittamassaan huhtikuisessa kolumnissaan: "On loogista jos historian tässä vaiheessa aletaan korkeasti koulutetun keskiluokan piirissä nähdä vapaamatkustus ja toisten kustannuksella eläminen rakenteelliseksi epäoikeudenmukaisuudeksi, josta on päästävä eroon."

Ehrnroothin retoriikka on omassa luokassaan.

Oppineen kolumnistin todellinen niskalaukaus menee näin: "Se mikä yleisinhimillisessä jälkikäteismoralisoinnissa vaikuttaa pahuudelta, paljastuu neutraalissa analyysissa vallan vakiinnuttamiseksi kovin menetelmin. Sotilaallisesti katsoen kapinallisten ammuttaminen…//… eliminoi uuden aseellisen konfliktin mahdollisuuden."

Kovaa tekstiä, ja toki kova oikeistolaisuus on nostanut viime vuosina Suomessa – jos ei nyt suosiotaan – niin ääntään kuitenkin. Siitäkin huolimatta Ehrnroothin retoriikka on omassa luokassaan. En jaksa uskoa, että tällainen ajattelu olisi laajempaa edes missään oikeistolaisakateemisessa kuplassakaan – jos sellaista nyt edes on olemassa.

Onkin turvallisempaa lopettaa senaattori Kyösti Kallion sanoihin sadan vuoden takaa, joita presidentti Niinistö tänä keväänä lainasi: "Ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä."

Siinä sitä on oppia niin Ehrnroothille kuin minullekin.

Harri Järvinen
Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö
harri.jarvinen@sak.fi

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kouvolan Sanomissa 4. kesäkuuta 2018.