Rahaa taivaasta? – Vastikkeeton tonni tuskin kannustaa töihin
Samaan aikaan kun työttömiä rangaistaan aktiivimallilla ja muulla elämälle vieraalla, politiikan kentällä laidasta laitaan tuntuu nousevan into jakaa ilmaista rahaa kaikille siitä kiinnostuneille. Puhutaan perustulosta, kansalaispalkasta ja niin edelleen. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Mutta mitä lapsi maksaisi, jos jaossa olisi vaikkapa pyöreät tuhat euroa kuukaudessa kahdelle miljoonalle ihmiselle. Tekisi 24 miljardia euroa vuodessa eli lähes puolet valtion budjetista. Lienee selvää, ettei minkään maan talous kestäisi tällaista lottovoittajien armeijaa.
Ilmaisen rahan jakoa on perusteltu muun muassa sillä, että se kannustaisi ottamaan työtä vastaan. Rohkenen epäillä. Olen lukenut aika monen asiantuntijan näkemyksiä, etteivät työhalut juurikaan kasva, vaikka työstä saisi muutaman satasen verran enemmän kuin erilaiset tukimuodot takaisivat. Mutta samojen tietäjien mielestä vastikkeeton tonni olisikin yhtäkkiä kannustava elementti töihin lähtemisessä.
Kun Suomen huoltosuhde menee koko ajan ikärakenteesta johtuen huonompaan suuntaan, on vastuutonta politikointia intoilla – jopa kampanjoida – ilmaisen rahan jakamisella. Tarpeeseen ja ansioihin perustuvaan sosiaaliturvaan on olemassa hyvät perusteet, mutta ei vastikkeettoman rahan jakamiseen.
Veronmaksajien piikkiin annettava "ilmainen" raha maistuisi varmaan työnantajaleireissä. Jos työntekijä saisi vaikkapa tuon mainitsemani toimintatonnin Oy Suomi Ab:ltä, eihän työnantajan tarvitsisi enää maksaa kuin muutama satanen, jotta työntekijän kokonaisansiot yltäisivät monien työehtosopimusten alarajaan.
Suomessa pohditaan usein, miten hyvinvointiyhteiskunta parhaiten rahoitettaisiin. Ei vähiten nykyisissä globalisaation ja digitalisaation oloissa. Ainakaan ilmaisen rahan jakamisella hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ei onnistu. Ei vaikka eduskuntavaalit painavat päälle.
Harri Järvinen
Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö
harri.jarvinen@sak.fi
