Pilarit I ja II – talon rakennuselementtejä vai tulevaisuuden veropolitiikkaa?

Blogi 28.10. 08:51 Pankka Niko
SAK:n veroasiantuntija Niko Pankka

Veropolitiikka on suuressa murroksessa. Koronakriisi muovaa yhteiskunnallista ajatteluamme ja lisää tarvetta julkisen talouden tasapainottamiselle. Finanssikriisin aiheuttaman taantuman jäljet painoivat monia valtioita jo ennen koronakriisiä. Muuttuneeseen tilanteeseen reagoiminen vaatii nyt ja tulevaisuudessa myös verotukseen tehtäviä muutoksia. 

Yritystoiminnan perustukset ovat muuttuneet merkittävästi kuluneen 20 vuoden aikana. Yritystoimintaa muovaavat arvoketjujen pirstoutuminen (missä valtiossa yrityksen tuottama lisäarvo tosiasiallisesti realisoituu), monikansallisten yhtiöiden nopea kasvu sekä liiketoiminnan digitalisoituminen. Näillä muutoksilla on suuria vaikutuksia yritysten maksamien yhteisöverojen kertymään. Yhteisöveropohjan rapautumisesta on kirjoittanut esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Miten nämä muutokset näkyvät yhteisöverotuksessa Suomessa? Vaikka yhteisöverojärjestelmämme on nykyään kilpailukykyinen, yritystoiminnan muutokset tekevät siitä auttamatta vanhentuneen. 

Kansainvälinen verokilpailu ja tätä kautta voittojen siirtäminen matalan verotuksen maihin on vähentänyt valtioiden verotulojen kertymää.

Käsittelen tässä kirjoituksessa kansainvälisen yhteisöverojärjestelmän kahta sokeaa pistettä. Ensinnäkin digitaalista liiketoimintaa harjoittavilla suuryrityksillä (esimerkiksi Google ja Facebook) on mahdollisuus sijoittautua matalan verotuksen maihin, vaikka ne tosiasiassa toimivat laajasti myös muissa maissa, joilla verotusoikeutta ei ole.

Toiseksi kansainvälinen verokilpailu ja tätä kautta voittojen siirtäminen matalan verotuksen maihin on globaalisti vähentänyt valtioiden verotulojen kertymää.

Kansainvälinen yhteisö on tarttunut yhteisöverotuksen haasteisiin OECD:n yhteisellä BEPS-hankkeella (Base Erosion and Profit Shifting). Tavoitteena on verotulojen oikeudenmukainen jakaantuminen sekä verotusoikeuksien turvaaminen eri valtioiden välillä. BEPS-hanketta on työstetty yhdessä G20-maiden kanssa. Yhteiset neuvottelut johtivat viime vuoden lopulla kaksiosaiseen esitykseen, pilareihin I ja II. Pilarit ovat BEPS-hankkeessa osa keinovalikoimaa, jolla kansainvälisen yhteisöverotuksen haasteisiin yritetään vastata. 

Pilareiden sisältö on karkeasti ottaen seuraava:

  • Pilari I: Digitaalisen liiketoiminnan verotus – mahdollistaisi verotusoikeuden tasaisemman jakautumisen eri valtioiden välillä. 
  • Pilari II: Minimiyhteisöverokanta – ehkäisisi valtioiden välistä haitallista verokilpailua ja voittojen siirtämistä. 

Näiden tavoitteiden lisäksi pilarit tähtäävät muun muassa verotuksen neutraliteetin lisäämiseen ja tehokkaampaan kansainvälisten veroriitojen ratkaisemiseen. On huomionarvoista, että hankkeet eivät ensisijaisesti tähtää kokonaisveroasteen tai -verotulojen kasvattamiseen, vaan kansainvälisen verotuksen oikeudenmukaiseen uudistamiseen. 

Pilareiden I ja II osalta tavoitteena on saada valtioiden yhteiset päätökset tehtyä vuoden 2021 kesään mennessä. Valtioilla on edelleen kuitenkin näkemyseroja monista sääntelyn osista, ja neuvottelut ovat koko ajan käynnissä esimerkiksi maiden valtiovarainministerien välillä. Neuvotteluiden kulkuun vaikuttavat myös marraskuun Yhdysvaltain presidentinvaalit. Tarkemmin BEPS-hankkeesta sekä sen etenemisestä voi lukea esimerkiksi OECD:n sivuilta.

Suomen on tärkeää pysyä yhdessä rintamassa muiden oikeudenmukaista veropolitiikkaa puolustavien valtioiden kanssa.

Neuvotteluiden suhteen Suomen on tärkeää pysyä yhdessä rintamassa muiden oikeudenmukaista veropolitiikkaa puolustavien valtioiden kanssa. Vain laajamittaisella kansainvälisellä yhteistyöllä BEPS-hanke ja ylipäätään kansainvälisen verotuksen muutokset kyetään saamaan maaliin. On kuitenkin tärkeä muistaa, että yhteisövero sekä sen tuotto ovat vain yksi osa veropolitiikkaa ja näin ollen sen vaikutus on rajallinen. Myös muilla kansallisilla päätöksillä ja hankkeilla on suuri merkitys.