Koronapandemian helpottaessa verotuksen oikeudenmukaisuus on yhä ajankohtaisempi kysymys

Blogi 06.05. 08:00 Pankka Niko
SAK:n veroasiantuntija Niko Pankka

Koronapandemian helpottaessa tarvitaan politiikkatoimia, jotka tasaavat tulo- ja varallisuuseroja sekä hillitsevät eriarvoisuuden kasvua. 

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoitti huhtikuussa, että yhteiskuntien eriarvoisuus pahentaa koronapandemian vaikutuksia.  IMF tuo esiin huolensa kaksi kertaa vuodessa julkaistavassa The Fiscal Monitor -raportissa. Raportissa tarkastellaan julkisen talouden kehitysnäkymiä, ennusteita talouden tilasta ja suosituksia, joilla taloutta voidaan vahvistaa. 

Eriarvoisuudessa ei ole kyse vain taloudellisesta eriarvoisuudesta, vaan asiaa tulee tarkastella laajemmin. Eriarvoisuus vaikuttaa tulojen sekä varallisuuden lisäksi myös esimerkiksi ihmisten koulutusmahdollisuuksiin ja terveyteen. 

Kyse ei ole yksittäisistä teemoista, vaan eriarvoistuminen voi pahimmillaan vaikuttaa itseään vahvistavana negatiivisena kierteenä. Tämän vuoksi valtioiden tulee pandemian hoidossa keskittyä sekä ennakollisiin että jälkikäteen tulonjakoon vaikuttaviin toimiin.

Jälkimmäinen pitää sisällään tulonsiirrot sekä verot, joiden tarkoituksena on torjua muun muassa tuloeroja. IMF korostaa verotuksen progressiivisuuden merkitystä. Suomen ja Pohjoismaiden progressiivinen verojärjestelmä torjuukin tehokkaasti juuri tuloeroja. Verojärjestelmän kehittäminen ei kuitenkaan tarkoita pelkästään progressiivisuutta.

Verotus ei sattumalta ole tärkeä muuttuja yhtälössä, jonka avulla yritämme päästä pandemian aiheuttamasta talouskuopasta pois. Verot ja veronluonteiset maksut muodostavat lähes 70 prosenttia kaikista Suomen valtion tuloista. 

Elvytystä on vielä toistaiseksi tarpeen jatkaa, mutta elvytyksen jälkeen keskusteluun nousevat valtion tulojen vahvistaminen sekä vastaajasta riippuen odotettu tai kammoksuttu talouden sopeutus.

IMF:n raportin alaotsikko on ”A Fair Shot”. Otsikolla viitataan rokotekehityksen sekä -jakelun onnistumiseen, mutta samalla myös siihen, kuinka kaikilla tulisi olla mahdollisuus onnistua elämässään. Eriarvoisuus on tälle tavoitteelle uhka, sillä kasvava eriarvoisuus voi aiheuttaa yhteiskuntaan poliittisen ja sosiaalisen railon. 

Verotuksen uudistaminen kansallisesti ja kansainvälisesti on välttämätöntä, jotta hyvinvointivaltion peruspalvelut, turvaverkot sekä kestävän kasvun edellytykset voidaan turvata. Tämä on olennaista erityisesti tilanteessa, jossa pandemiasta palautuminen alkaa viimeisen vuoden korpivaelluksen jälkeen näyttää realistiselta. 

IMF ehdottaa raportissaan korkeisiin varallisuuseriin tai tuloihin painottuvaa väliaikaista verotusratkaisua.

IMF ehdottaa raportissaan korkeisiin varallisuuseriin tai tuloihin painottuvaa väliaikaista verotusratkaisua. Miksi suuret varallisuuserät sekä niihin kohdistuva vero on nostettu raportissa erikseen esiin, vaikka muilta osin tekstissä puhutaan yleisellä tasolla veroreformeista? Kuten todettua, koronapandemia on tuonut entistä enemmän näkyviin yhteiskunnissa vallinneen eriarvoisuuden. Tämä ei ole vierasta Suomessakaan. 

Suomessa varakkaimman kymmenyksen osuus nettovarallisuuden kokonaismäärästä on noussut tasaisesti viime vuosina ja samalla varallisuuserot ovat kasvaneet. Vuonna 2016 varakkaimman kymmenyksen osuus nettovaroista oli Tilastokeskuksen mukaan 47 prosenttia. 

Omistusasuntojen osuus kaikista kokonaisvaroista on yli puolet ja oma asunto on yleisin omistettu varallisuuslaji. Asuntojen hintakehitys on yksi selittävä tekijä nettovarallisuuden epätasaiselle jakautumiselle: ihmisten välisten erojen lisäksi asuntojen arvoissa on myös alueellisesti suuria eroja. Myös keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka on omalta osaltaan vaikuttanut osake- ja kiinteistömarkkinoiden arvonnousuun.

Varallisuuserojen kasvu on huolestuttavaa ja siihen tulee kiinnittää huomiota niin kansallisesti kuin globaalilla tasolla. Huoli voi keskittyä moniin kysymyksiin, kuten siihen, onko nuorilla mahdollisuuksia hankkia ensimmäistä omistusasuntoaan. 

Eriarvoistumiseen tulee reagoida myös muita reittejä kuin verotuksen kautta. Esimerkiksi aikaisemmin keväällä hallitus päätti korottaa ensiasunnon hankintaan tarkoitettujen yleislainojen enimmäismääriä. 

IMF:n viesti on selkeä. Valtioiden tulee panostaa koulutukseen, terveyteen ja varhaiskasvatukseen sekä yhteiskunnan turvaverkkojen vahvistamiseen. 

Verotusta ei sovi unohtaa, sillä veroreformit seuraavat edellä mainittuja toimenpiteitä. Laaja ja tiivis veropohja mahdollistaa panostamisen tärkeisiin yhteisiin asioihin. Valtion tulopuolen huomiotta jättäminen tarkoittaa pitkällä aikavälillä hyvinvointivaltion palveluiden leikkaamista – toimenpide, johon harva tai kukaan, on valmis. 

Iso-Britannia aikoo korottaa yhteisöveroprosenttiaan 19 prosentista 25 prosenttiin. Vastaavaa keskustelua verotuksen vastuullisuudesta on tärkeää käydä myös Pohjoismaissa. 

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden nosti ensimmäisessä puheessaan kongressille esille verotuksen oikeudenmukaisuuden ja varakkaiden yritysten sekä yksityishenkilöiden roolin verojärjestelmässä. 

“But it’s time for corporate America and the wealthiest 1 percent of Americans to just begin to pay their fair share. Just their fair share.” 

Biden tuomitsi kovasanaisesti yritysten harjoittaman verojen kiertämisen sekä veroparatiisit, jotka mahdollistavat tällaisen toiminnan. 

Iso-Britannia aikoo korottaa yhteisöveroprosenttiaan 19 prosentista 25 prosenttiin. Vastaavaa keskustelua verotuksen vastuullisuudesta on tärkeää käydä myös Pohjoismaissa. 

Kysymys ei ole siitä, pitääkö pääomaa tai pääomatuloja verottaa Suomessa nykyistä enemmän. Kysymys on, mitä muutoksia verotukseen pitää tehdä tilanteessa, jossa alamme nousta pandemiasta ja otamme kiinni käynnistyvästä talouskasvusta. Poliittinen konsensus näyttää olevan siitä, että ansiotuloverotusta ei pidä kiristää.