Jokaiselta kykyjensä mukaan

Blogi 04.11. 12:55 Pankka Niko
SAK:n veroasiantuntija Niko Pankka

Kansallinen veropäivä on taas täällä. Verohallinto on eilen julkaissut suomalaisten edellisen vuoden tulotiedot ja sysännyt samalla käyntiin aktiivisen yhteiskunnallisen keskustelun.

Tällä kertaa oman lisämausteensa veropäivään tuo meneillään oleva oikeuskäsittely koskien Verohallinnon linjausta siitä, kuinka yli 100 000 euroa vuodessa tienaavilla on EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) nojalla mahdollisuus salata tietonsa medialle luovutettavasta suurituloisten listasta. Useat mediat ovat valittaneet Verohallinnon linjauksesta hallinto-oikeuteen. En tässä kirjoituksessa pureudu tarkemmin kyseiseen linjaukseen, siihen liittyvään oikeusprosessiin ja näiden taustoihin. Asiaan on tarkoituksenmukaista palata, kun oikeusasteen päätös on tullut. 

Yhteiskunnallinen verokeskustelu – erityisesti otsikkotasolla – tulee seuraavina päivinä pyörimään vahvasti tulokymmenysten yläpäässä, mutta myös muiden tuloluokkien panoksella yhteiskunnan rahoittamiseksi on suuri merkitys. Olen eritellyt tähän alle alempia tulokymmenyksiä ja heidän osuuksiaan yhteisestä tuloverokertymästä vuodelta 2018:

  • 0–14 999 euroa tienaavat henkilöt maksavat 2,3 prosenttia kokonaisverokertymästä.
  • 15 000–24 999 euroa tienaavat henkilöt maksavat 8,6 prosenttia kokonaisverokertymästä.
  • 25 000–34 999 euroa tienaavat henkilöt maksavat 14,7 prosenttia kokonaisverokertymästä.
  • 35 000–49 999 euroa tienaavat henkilöt maksavat 22,6 prosenttia kokonaisverokertymästä.

Yhteensä nämä ryhmät maksavat tuloveroista 48,2 prosenttia eli lähes puolet. Yllä olevat luvut pitävät sisällään valtion ansio- ja pääomatuloveron, kunnallisveron, kirkollisveron, sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksun ja yleisradioveron.

Yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy usein vahvasti siihen, kuinka ylimmät tulokymmenykset maksavat suuren osan kokonaisverokertymästä. Tämä on tärkeä huomioitava seikka, sillä yli 50 000 euroa vuodessa tienaavat henkilöt maksoivat 51,8 prosenttia kokonaisverokertymästä vuonna 2018. Näiden ryhmien panos yhteiskunnan hyväksi on merkittävä. On kuitenkin luonnollista, että ylemmät tulokymmenykset maksavat veroja enemmän; koko progressiivinen verotushan perustuu juuri tähän ajatukseen. 

Tuloverotilastot eivät ota huomioon esimerkiksi arvonlisäveroa, joka on regressiivinen vero. Tämä tarkoittaa, että pienituloiset maksavat omiin tuloihinsa suhteutettuna suuremman osuuden arvonlisäveroa kuin keski- tai suurituloiset. Arvonlisäveroa maksetaan monissa arkielämän tilanteissa, esimerkiksi viikoittaisten kauppareissujen yhteydessä. Pelkkien progressiivisten tuloverojen vertailu ylikorostaa suurituloisten osuutta kokonaisverokertymästä. Arvonlisäveron kertymä on suurempi kuin esimerkiksi valtion tuloveron, joten kulutusveroilla on iso merkitys kokonaisuudessa.

Verotietokeskustelussa ei ole kysymys vastakkainasettelusta, vaan siitä, kuinka rakennamme yhdessä oikeudenmukaisen ja tehokkaan verojärjestelmän.

Mielestäni verotietokeskustelussa ei kuitenkaan ole kysymys vastakkainasettelusta, vaan siitä, kuinka rakennamme yhdessä oikeudenmukaisen ja tehokkaan verojärjestelmän. Otsikoissa ja sosiaalisen median alustoilla voidaan käydä läpi suurituloisia sekä heidän maksamiaan verosummia, mutta heidän lisäkseen on annettava arvoa ja kiitosta myös pieni- ja keskituloisten veronmaksajien joukolle. Kannamme jokainen kortemme kekoon kykyjemme mukaan.