SAK: Paikallista sopimista ei pidä laajentaa ohi työehtosopimusten
SAK:n hallitus edellyttää, että maan hallitus kunnioittaa kilpailukykysopimusta, eikä toimi työaikalain uudistuksessa samalla tavoin kuin työttömyysturvassa.
- SAK on ollut valmis laajentamaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia järjestäytymättömissä yrityksissä ja tämän raamit sovittiin jo kilpailukykysopimuksessa, muistuttaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
SAK:n hallitus haluaakin muistuttaa, että rajoitukset järjestäytymättömien yritysten mahdollisuuksiin hyödyntää yleissitovien työehtosopimusten paikallisen sopimisen määräyksiä ovat perusteltuja, sillä niillä voidaan sopia työsopimuksien ja työaikalain tasoa heikoimmin.
- Tällaisia sopimuksia ei voi tehdä kevyin perustein eikä ilman valvontaa, sillä täytyy varmistaa, ettei niitä käytetä yksinomaan työntekijöiden työehtojen heikentämiseen ja sanelupolitiikkaan.
Suomessa esimerkiksi työajat joustavat jo paljon. Työ- ja elinkeinoministeriön uusimman työolobarometrin mukaan vuonna 2016 noin 70 prosenttia palkansaajista oli joustavien työaikajärjestelyjen piirissä.
SAK:n hallitus vaatii, että hallitus kunnioittaa tätä paikallisen sopimisen herkkää tasapainoa ja luottamuksen kautta löydettyä sopimuskulttuuria.
Paikallisissa sopimuksissa sopijaosapuoleksi on työntekijöiden puolelta usein määritelty luottamusmies ja sopimukset koskevat tällöin yleensä työntekijöitä kollektiivisesti. Paikallisesti sovittujen työehtojen noudattamatta jättäminen johtaa samanlaisiin seuraamuksiin kuin työehtosopimusrikkomuksissa.
- Järjestäytymättömissä yrityksissä työskenteleviä ihmisiä ei saa asettaa muita huonompaan asemaan, sillä riitoja ei voida ratkaista työtuomioistuimessa eikä esimerkiksi valvontavelvollisuutta ole muilla kuin työehtosopimusosapuolilla, SAK:n hallitus muistuttaa.
Uutiset esimerkiksi ravintola-alalta todistavat, että valvonnalle on tarvetta. Varsinkin silppu-, nolla- ja vuokratyöntekijät ovat tällä hetkellä työaikalain suhteen heikossa asemassa.
- Jo nykyisellään järjestäytymättömissä yrityksissä on suhteessa paljon enemmän ongelmia ja työehtosopimusten noudattamatta jättämistä kuin järjestäytyneissä yrityksissä. Ei herätä luottamusta, jos niihin haluttaisiin vapaammat sopimisen mahdollisuudet kuin niihin yrityksiin, jotka hoitavat asiansa paremmin.
Elorannan mielestä hallituksen toiminnasta ei voi vetää muita johtopäätöksiä, kuin että se haluaa hinnalla millä hyvänsä villit työmarkkinat.
- Jos sopimisesta tulee sanelua ja työntekijöiden työehtojen taso heikkenee, emme aio jäädä katsomaan sivusta.
