Ratkaisun avaimet: Kuinka isiä kannustetaan pitämään perhevapaita?

Perhevapaajärjestelmän uudistaminen kertarysäyksellä on osoittautunut vaikeaksi, vaikka nykymallin ongelmat tunnustetaan laajasti. Jos kaikkea ei saada kerralla kuntoon, jotain kannattaisi kuitenkin tehdä. Sekä työntekijät että työnantajat hyötyisivät nykyistä joustavammista perhevapaista, sanoo SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz. 
12.02. 10:22 Päivitetty 12.02. 10:22
SAK
Joustavasta pehevapaajärjestelmästä hyötyisivät niin perheet kuin työantajat. Kuva Kela

Ongelma työntekijän kannalta: Oikeuksia ei tunneta

Isät käyttävät perhevapaita hirveän vähän, sanoo SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz.

Tällä hetkellä tilanne on se, että äidit käyttävät heille jyvitetyt vapaat lähes sataprosenttisesti. Yhteisesti jaettavasta osuudesta äidit käyttävät noin 98 prosenttia, isät yhdestä kahteen prosenttia. Isille on jyvitetty tällä hetkellä omat yhdeksän viikkoa perhevapaata. Noin kolme neljästä isästä käyttää ne 18 päivää, jotka saa pitää äidin kanssa samaan aikaan. Vain noin kolmaosa isistä pitää sen ylittävän osuuden, joka isän on pidettävä yksin.

Mutta onko tässä edes ongelmaa työntekijän kannalta – kaikilla perheillähän on oikeus omiin valintoihinsa? 

Syyt sukupuolijakoon ovat monisyiset, Tuuli Glantz myöntää. 

Yhteiskunnallinen ongelma on, että naisten perhevapaat heikentävät heidän työnmarkkina-asemaansa. 

– Yksittäisen työntekijän kannalta epäkohta on se, että työpaikoilla isien oikeuksia lomiin ei tunneta kovin hyvin. Myös asenteet ovat yhä tiukassa ja pahimmassa tapauksessa isän perhevapaalle jääminen saatetaan jopa kieltää. 

– Lisäksi etenkin monilta miesvaltaisilta työpaikoilta puuttuvat käytännöt: Ei hankita sijaista tai ei ole totuttu järjestelemään töitä perhevapaan aikana uudelleen. Sen pitäisi onnistua, koska naisvaltaisilla työpaikoilla töiden järjestely on rutiinihommaa, Glantz sanoo.  

Niinpä moni isä joutuu ottamaan töitä mukaan myös perhevapaalle. 

Ongelma työnantajan kannalta: Käytännöt uupuvat

Työnantajan kannalta ongelmat ovat melko lailla samat kuin työntekijän, Tuuli Glantz sanoo. 

Tavat ja sujuvat käytännöt työn järjestämiseksi perhevapaan aikana puuttuvat, ja se saattaa aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa ja hässäkkää. Työt pitää saada hoidettua, sijainen palkattua ja työyhteisö pidettyä samalla tasapainoisena. Ihmistä, joka osaisi hoitaa juuri poissa olevan tehtävät, ei välttämättä löydy heposti.  

– Työnantajan tehtävä on kuitenkin järjestää työt niin, että ne sujuvat. Perheillä on oikeuksia, kuten oikeus olla perhevapaalla läsnä lapselle, Glantz muistuttaa. 

Ratkaisun avaimet: Lisää joustoa

Kaikki hyötyisivät, jos perhevapaista tehtäisiin nykyistä joustavampi, silppuiseen työelämään sopivampi järjestelmä, Tuuli Glatz sanoo. 

Hyvä, konkreettinen ratkaisu olisi, että perhevapaalta voisi palata yksittäisiksi päiviksi tai viikoiksi töihin ja säästää samalla vapaapäivänsä myöhemmälle. Näin työntekijä voisi hoitaa yrityksen kannalta avainasemassa olevat tehtävät, mutta ei menettäisi etuuspäiviään. 

Tärkeää Glantzin mukaan olisi, että molemmille vanhemmille olisi tasasuuruiset perhevapaakiintiöt. Lisäksi täytyy olla mahdollisuus yhteisesti jaettavaan osuuteen, jotta perheiden erilaiset tilanteet voidaan huomioida.

– Jos isäkiintiötä nostettaisiin ja samalla korotettaisiin vanhempainpäivärahaa, nämä toimet yhdessä motivoisivat isiä nykyistä enemmän vapaille.

Esimiehiä pitäisi valmentaa ymmärtämään paremmin työntekijän elinkaarta ja sen mukanaan tuomia haasteita

Ratkaisun avaimia löytyy myös ruohonjuuritasolta. Esimiehiä pitäisi valmentaa ymmärtämään paremmin työntekijän elinkaarta ja sen mukanaan tuomia haasteita. 

– Esimiehiä koulutetaan tekemään esimerkiksi joustavaa ja työntekijän tarpeita ymmärtävää vuorotyösuunnittelua, miksi ei siis myös perhevapaat huomioivaa suunnittelua ja töiden järjestelyä?

Vaikein asia ratkaista on kuitenkin yleinen asenneilmapiiri ja sen muuttaminen, Tuuli Glantz uskoo. 

Siihen vaikuttaa muun muassa julkinen keskustelu. Asenteiden ei voi odottaa muuttuvan ajan myötä itsekseen. 

Tehdään edes tämä: Nostetaan isäkiintiötä

Jos perhevapaisiin tehtäisiin yksi, kohtuullisen helposti toteutettava muutos, mikä sen kannattaisi olla? Vastaus ei ole yksinkertainen, sillä kyse on kokonaisuudesta, jonka pitää pysyä joustavana ja perheystävällisenä, Glantz sanoo. 

– Isäkiintiön nostaminen olisi kuitenkin yksittäinen selkeä parannus. Ruotsista on saatu selvää näyttöä siitä, että isäkiintiön nostaminen lisää sen käyttöä.

Veera Luoma-aho/Toimitus 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli