Palkansaajajärjestöt: EU:ssa tarvitaan uusia keinoja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaamiseksi
Euroopan unionin kehittämiseen palkansaajajärjestöt tarjoavat talouden, työelämän ja kauppapolitiikan keinoja.
– Eurokriisin aikainen massatyöttömyys ja työmarkkinoiden kurjistumiskierre eivät saa enää koskaan toistua”, toteaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
– Tarvitaan euroalueen kriisibudjetti, joka voidaan luoda Euroopan vakausmekanismista. Sen avulla voidaan ylläpitää euroalueen kokonaiskysyntää vaikeissa taantumissa. Kriisibudjetti voi olla kooltaan pieni, mutta sen kautta on voitava ottaa yhteistä velkaa, jotta vaikeimmatkin kriisit saadaan tarvittaessa selätettyä.
Toinen talouden keino kansalaisten suojelemiseksi talouskriiseiltä olisi yhteinen suhdannetasausrahasto. Se toimisi eräänlaisena automaattisena eurotalouksien vakauttajana.
– Suhdannetasausrahastolla estettäisiin tarvetta tehdä taantumien aikana kansalaisille ja talouskasvulle vahingollisia julkisten menojen leikkauksia”, Eloranta jatkaa.
Varteenotettavin vaihtoehto tämän toteuttamiseksi on Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ehdotuksen mukainen pahan päivän rahasto.
Finanssipolitiikan päävastuun tulee kuitenkin säilyä kullakin euromaalla. Samalla jäsenmaita on ohjattava nykyistä vahvemmin taloudellisin kannustimin noudattamaan EU:n perusarvoja, mukaan lukien kansalaisten sosiaalisia perusoikeuksia.
Suomi mukaan uusiin ytimiin
Suomen ammattiyhdistysliike on vahvasti sitoutunut EU:n kehittämiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan Suomen on oltava mukana, jos EU:lle luodaan uusia ytimiä.
– Vain siten voidaan turvata Suomen ja sen työntekijöiden edut.
Nykyisen komission aktiivisuus työelämän kehittämisessä saa palkansaajajärjestöiltä kiitosta. Komissio esitteli viime keväänä aloitteensa Euroopan kansalaisten sosiaalisten oikeuksien vahvistamiseksi, ns. sosiaalisten oikeuksien pilarin. Palkansaajajärjestöjen mukaan kaikkien jäsenmaiden on sitouduttava siihen viimeistään Göteborgin sosiaalihuippukokouksessa 17. marraskuuta.
Aloitteen myötä komissio olisi muun muassa suitsimassa nollatuntisopimusten käyttöä uudella lainsäädännöllä. Antti Palola pitää tällaisia pyrkimyksiä erittäin tärkeinä, sillä eurooppalaisen sääntelyn puutteet lisäävät maiden välistä epätervettä työehtokilpailua. Tämä heikentää työntekijöiden hyvinvointia ja ruokkii ääriliikkeiden kannatusta. Työelämän EU-tason vähimmäisvaatimuksia onkin syytä vahvistaa.
– Unionilla on tässä toimivaltaa. Työehtojen heikentymisen kierre sisämarkkinoilla on pysäytettävä. Tämä on Suomen ja Euroopan työntekijöiden tärkein tavoite, Antti Palola toteaa.
Kauppasopimukset tarpeellisia
Kauppapolitiikassa palkansaajajärjestöt haluavat, että EU avaa markkinoita jatkossakin solmimalla uusia kauppasopimuksia.
YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi katsoo, että Suomenkin työntekijät ovat hyötyneet vapaakaupasta. Samalla on kuitenkin taattava työntekijöiden oikeudet ja estettävä kilpailun vääristyminen. Sopimuskumppaneilta on edellytettävä perusoikeuksien kunnioittamista ja niiden rikkomisesta on seurattava sanktioita. Nykyisin se ei ole mahdollista.
– Näin esimerkiksi USA tekee omissa sopimuksissaan. EU:n ja USA:n välinen sääntöpohjaiseen vapaakauppaan perustuva yhteistyö kauppapolitiikassa on muutenkin tärkeää, jotta saadaan muut maat, kuten Kiina sitoutettua työntekijöiden perusoikeuksiin ja muihin keskeisiin sääntöihin sekä avaamaan markkinoitaan, Kauppi toteaa.
FinUnionsin, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Euroopan komission Suomen -edustuston seminaari Millaisen EU:n haluamme? alkaa keskiviikkona 11. lokakuuta kello yhdeksän.
FinUnions on Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n sekä akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n EU-edustusto
