Myytinmurtaja: Vastustaako ammattiyhdistysliike ulkomaisen työvoiman käyttöä?
- Väite, että ay-liike vastustaisi ulkomaista työvoimaa, on täysi myytti. Ulkomaisen työvoiman vastustaminen olisi sama asia kuin se, että vastustaisi talvea tai kesää tai sitä, että ulkona sataa. Työvoiman liikkuvuus on jo arkipäivää: EU:ssa on vapaa liikkuvuus, ja EU:n ulkopuolisista kolmansista maista on tullut tänne pitkään työvoimaa. Työvoiman liikkuminen ruokkii osaamista, luovuutta, kulttuurista moninaisuutta ja rikkautta sekä synnyttää uusia liikeideoita.
– Ammattiyhdistysliike, kuten myös SAK, suhtautuu siis myönteisesti työperäiseen maahanmuuttoon, kunhan kaikille on samat työehdot eikä lakeja rikota.
– Se on selvää, että ammattiyhdistysliike vastustaa aina ihmisten hyväksikäyttöä. Ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä on oltava samat työehdot kuin muillakin. Jos työntekijä tulee kovin erilaisesta kulttuurista eikä tunne suomalaisen työelämän pelisääntöjä, hän tarvitsee tietoa ja perehdystä oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa.
– Sekin on ihan totta, että ammattiyhdistysliike ei halua Suomeen maahanmuuttajien halpatyömarkkinoita. Tosin ne ovat osittain jo syntyneet. Pimeää työtä teetetään ja hyväksikäyttöä esiintyy. Tällä hetkellä sanktiot ovat vähäisiä niille työnantajille, jotka rikkovat sopimuksia ja työehtoja. Työsuojelun resurssit ovat liian pienet eikä valvonta pelitä riittävän tehokkaasti.
– EU-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupien tarveharkinnasta liikkuu paljon väärää tietoa. Se, että saatavuusharkinta estäisi osaajien rekrytoinnin, on myytti. Saatavuusharkinta koskee vain ns. duunariammatteja eikä se koske esimerkiksi asiantuntijoita, tutkijoita, taiteilijoita ja urheilijoita. Harkinta ei myöskään koske aloja, joilla on alueellisissa työlupalinjauksissa todettu työvoimapula. Uudellamaalla esimerkiksi siivoojat ja kokit on vapautettu saatavuusharkinnasta.
– Sen sijaan aloilla, joilla on valmiiksi työvoiman ylitarjontaa, on vaan reilua, että työpaikka kuuluu laittaa kymmeneksi päiväksi avoimeen hakuun. Pitää siis paikkansa, että meidän mielestä paikallisilla työttömillä on oltava mahdollisuus edes hakea töitä. Jos pätevää ja sopivaa ei löydy, toki ulkomaalaisen voi palkata.
– Työnantajat tarvitsevat lisää tietoa. Suurin osa työnantajista haluaa noudattaa sääntöjä. Me SAK:ssa teemme kaikkemme jakaaksemme tietoa ulkomaisille työntekijöille ja heidän työnantajilleen, mutta pelkästään se ei riitä. Toivoisinkin Suomeen ulkomaiselle työvoimalle yhden luukun neuvontakeskusta, josta saisi kerralla kaikki viranomaispalvelut.
Veera Luoma-aho
