Hallituksen luonnos esitykseksi elinkeinoverolain korkovähennysrajoitusta koskevan sääntelyn muuttamisesta

Valtiovarainministeriö
valtiovarainministerio@vm.fi

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevaan säännökseen. Muutokset perustuvat osittain EU:n veronkiertämisen estämistä koskevaan direktiivin, joka annettiin heinäkuussa 2016. Direktiivin korkovähennysrajoitusta koskeva sääntely on saatettava kansallisesti voimaan viimeistään kuluvan vuoden loppuun mennessä ja säätelyä on sovellettava vuoden 2019 alusta lukien.

Sääntelyn tarkoituksena on ehkäistä verotuottojen kannalta merkityksellistä korkovähennyksiin liittyvää aggressiivista verosuunnittelua. Korkojen avulla harjoitettu voitonsiirto matalan verotuksen maihin rapauttaa Suomen veropohjaa ja vääristää yritysten kilpailua.

Esitysluonnoksessa ehdotettavien muutosten seurauksena nykyiseen kansalliseen korkovähennysrajoitukseen verrattuna vuotuisten yhteisöverotulojen arvioidaan lisääntyvän noin 46 milj. euroa.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaisella säätelyllä ehkäistään vain verotuottojen kannalta kaikkein merkityksellisintä korkovähennyksiin liittyvää aggressiivista verosuunnittelua. SAK esittää arvioitavaksi ehdotettujen euromääräisten rajojen (500 000 euroa ja kolme milj. euroa) sekä vähennyskelpoisen osuuden (25 % yhteisön oikaistusta verotettavasta tulosta) tiukentamista (erityisesti etuyhteystilanteessa). Mahdollinen tiukennus tulisi toteuttaa siten, ettei haitata yritysten investointien rahoitusta tai aiheuteta Verohallinnolle ja verovelvollisille kohtuuttomasti lisätyötä. 

Lisäksi SAK esittää harkittavaksi sitä, että vähennyskelvottomien nettokorkomenojen vähentämiselle seuraavien verovuosien tuloista asetetaan esimerkiksi viiden vuoden aikaraja.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tutkijoiden mukaan korkovähennysrajoitus vaikuttaa olevan toimiva keino voitonsiirtoa vastaan. VATT:n tutkimuksessa tarkasteltiin korkovähennysrajoituksen vaikutuksia suomalaisten monikansallisten konsernien yritysten käyttäytymiseen. Tutkimuksen mukaan suomalaiset monikansalliset yritykset pienensivät korkomenojaan vuoden 2014 alusta sovelletun korkovähennysoikeuden rajoituksen seurauksena. Tutkijat eivät havainneet, että uudistuksella olisi ollut mitään haitallisia vaikutuksia.

SAK pitää hyvänä, että nykyiseen kansalliseen sääntelyyn sisältyvästä tasevapautushuojennuksesta luovutaan. Huojennus on supistanut korkorajoitussäännöksen vaikutusta merkittävästi. Rajoituksen ulkopuolelle on jäänyt huomattava määrä korkomenoja, jotka kuuluisivat rajoituksen piiriin. Lisäksi tasevapautussäännön toteuttaminen on osoittautunut hankalaksi. Huojennusta on joissain tilanteissa voitu soveltaa korkomenoihin, jotka on synnytetty veropohjaa rapauttavalla verosuunnittelulla. Säännös on osoittautunut myös verotuksen varmuutta ja verovelvollisten yhdenvertaisuutta heikentäväksi. 

SAK pitää linjakkaana myös rahoitusalan yrityksiä koskevan poikkeuksen poistamista sääntelystä. Luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten verotuksessa rajoituksella ei pääsääntöisesti olisi merkitystä, koska näillä yrityksillä on yleensä enemmän korkotuloja kuin korkomenoja. 

Korkovähennysrajoituksen laajenemisella henkilökohtaiseen tulolähteeseen voi olla vaikutusta asunto-osakeyhtiöiden, kiinteistöyhtiöiden ja kiinteistösijoitusyhtiöiden korkomenojen vähentämiseen. Asunto-osakeyhtiöihin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan pieniksi. Sen sijaan kiinteistö- ja kiinteistösijoitusyhtiöille direktiivin mukaiseen korkovähennysrajoitukseen siirtymisestä aiheutuisi vaikutuksia, mutta niitä ei ole pystytty arvioimaan tietopohjan puuttumisen vuoksi. SAK:n mielestä vaikutusarvioita pitäisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tehdä. Korkovähennysrajoituksen laajennus kiinteistösijoittamiseen on merkittävä uudistus.

SAK toivoo, että muutosten vaikutuksia seurataan ja tarvittaessa säädöstä korjataan, jos muutoksilla on huomattavia kielteisiä vaikutuksia investointien, työllisyyden tai asumisen kustannusten kannalta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry