Yksitahtinen EU parempi kuin monitahtinen

Blogi 03.01. 09:30 Lainà Patrizio
SAK:n ekonomisti Patrizio Lainà

Euroopan komissio on vuoden aikana julkaissut useita asiakirjoja EU:n suuntaviivojen hahmottelemiseksi. Esimerkiksi keväällä 2017 komissio julkaisi Valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta (pdf), jossa se esitti viisi skenaariota EU:n kehittämiseksi. Julkisessa keskustelussa realistisimmaksi vaihtoehdoksi nousi monitahtinen Eurooppa, jossa halukkaat tekevät enemmän yhdessä.

Monitahtinen Eurooppa jakaantuu

Vaikka monitahtinen Eurooppa saattaa olla realistisin etenemissuunta, ei se välttämättä ole paras tai edes kestävä. Lyhyellä aikavälillä monitahtinen Eurooppa mahdollistaa jäsenmaiden erilaisten toiveiden täyttämisen. Pidemmällä aikavälillä kuitenkin monitahtisuus tarkoittaa jäsenmaiden erkaantumista toisistaan ja ylimääräistä hallinnointia useilla eri tasoilla.

Myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen pohti asiaa kolumnissaan. Hänen mukaansa EU:ta on vaikea johtaa, koska poliittinen järjestelmä on jumiutunut liittovaltion ja hallitustenvälisen yhteistyön välimaastoon. Tästä syystä EU:n demokraattinen vastuunalaisuus mielletään heikoksi.

Monitahtisuus voi myös johtaa epäterveeseen tilanteeseen, jossa jäsenmaat pyrkivät hankkimaan kilpailuetua toisistaan esimerkiksi polkemalla työmarkkinoiden sääntelyä tai sosiaaliturvan tasoa. Näin on jo tapahtunut yhteisöveron kohdalla.

Yksitahtinen Eurooppa edellyttää demokratian lisäämistä

Yksitahtinen Eurooppa voisi välttää nämä sudenkuopat helposti. Viime aikoina puhe yksitahtisen Euroopan puolesta onkin lisääntynyt. Esimerkiksi viimeisimmässä ulostulossa Suomen itsenäisyyspäivänä julkaistussa kattavassa EMU-paketissa komissio ehdotti kahden hallitustenvälisen sopimuksen, Euroopan vakausmekanismin ja finanssipoliittisen sopimuksen, tuomista osaksi EU:n oikeudellista kehikkoa. Lisäksi komissio ehdotti kannustimia euroalueen ulkopuolisille EU-maille liittyä EMUun.

Vielä pidemmälle meni Euroopan parlamentin entinen puhemies ja Saksan sosialidemokraattien puheenjohtaja Martin Schulz. Hän peräänkuulutti EU:n liittovaltion perussopimuksen laatimista vuoteen 2025 mennessä – kaikki ne maat, jotka eivät allekirjoita sopimusta, erotetaan unionista.

Komissio ymmärtää hyvin, että tällä hetkellä EU:ssa vallitsee demokratiavaje. Tästä syystä se perusteleekin useita yksitahtisuuteen tähtääviä uudistuksia demokraattisen tilivelvollisuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisellä.

Määräenemmistöpäätöksiä suosittava

Yksitahtisuuden ongelmana on kuitenkin päätöksentekokyvyn turvaaminen. Tätä voidaan havainnollistaa seuraavalla rinnastuksella: Mitä Suomen päätöksenteosta tulisi, jos vaadittaisiin jokaisen maakunnan hyväksyntää? Tuskin kovin montaa tärkeää päätöstä saataisiin aikaiseksi ja nekin olisivat luultavasti vesitettyjä. Samaa pätee tällä hetkellä EU:ssa, kun tärkeät päätökset edellyttävät jäsenmailta yksimielisyyttä.

Demokratioiden toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttääkin, että enemmistö tekee päätöksiä, eikä kaikkien tarvitse olla samaa mieltä. Tästä syystä määräenemmistöön perustuvia päätöksiä tulisi EU:ssa lisätä ja yksimielisyyteen perustuvaa päätöksentekoa karsia.

Komissio ehdottaakin EMU-paketissa, että Euroopan vakausmekanismista kehitettävässä Euroopan valuuttarahastossa päätökset tehtäisiin yksimielisyyden sijaan 85 prosentin määräenemmistöllä. Näin (pieni) yksittäinen jäsenmaa ei voisi estää tai asettaa kohtuuttomia ehtoja hätälainoituksen myöntämiselle.

Yksitahtista Eurooppaa kannattaa suosia monitahtisuuden sijaan. Lisäksi EU:n toimintakyvyn tukemiseksi määräenemmistöön perustuvaa demokraattista päätöksentekoa tulee laajentaa unionin kaikilla tasoilla. Suomenkin etu on yhtenäinen ja päätöksentekoon kykenevä EU.

Patrizio Lainà
SAK:n ekonomisti
@PatrizioLaina