Tekoäly tuo työhön turvallisuutta ja kiinnostavuutta, mutta myös yksitoikkoisuutta ja kontrollia

Blogi 06.06. 11:01 Antila Juha
SAK:n kehiitämispäällikkö Juha Antila

Digitaalinen ja muu kehittynyt teknologia on jo täällä. Kyse ei siis ole mistään sellaisesta ilmiöstä, jota vasta odottelemme – toiset innolla ja toiset kauhulla. Suurin osa SAK:laisista työskentelee tänä päivänä nykyaikaisen teknologian kanssa: harvempi kuin yksi kymmenestä on työssään kokonaan riipumaton uudesta teknologiasta.

Kehittyneen digitalisaation vaikutukset työelämään ja työmarkkinoihin ovat ristiriitaisia. Toisaalta työelämä muuttuu laadullisesti parempaan, toisaalta huonompaan suuntaan. Kehityskaarta voi arvioida työpaikkojen määrän sekä niiden laadun ja tuottavuuden näkökulmista.

Suomen yhteiskunnallisena tavoitteena on korkea työllisyysaste, hyvä työn tuottavuus ja laadukas työelämä, jonka vetovoima saa työntekijät jaksamaan ja jatkamaan työuriaan aiempaa pidemmälle. Yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kuitenkin ehdollisia niille asioille, jotka tapahtuvat työpaikkojen arjessa.

Tekoäly voi parantaa työelämän laatua helpottamalla työtä ja parantamalla turvallisuutta. Kehittynyt teknologia myös lisää joidenkin töiden mielenkiintoisuutta, kun uuvuttavat raskaat ja rutiininomaiset tehtävät suorittaa kone eikä ihminen. Tekoälyn diagnostiikka on lisäksi usein selvästi ihmistyötä nopeampaa ja tarkempaa, mikä luo turvallisuutta sekä työntekijälle että asiakkaalle.

Työelämän laatu voi tekoälyn ja muun kehittyneen teknlogian myötä myös huonontua. Laadun heikentyminen ilmenee työn yksipuolistumisena ja autonomian kaventumisena. Kone määrää työn tahdin, sisällön ja järjestyksen sekä kontrolloi työntekijää. Ääritapauksessa kehityskulku on analoginen yksitoikkoiselle liukuhihnatyölle, josta Suomi käytännössä irtaantui jo vuosia sitten. Voiko tekoälyjohteinen työprosessi olla "troijan hevonen", jossa ihmistyö valjastetaan koneen rattaiden osaksi aiempaa hienovaraisemmin mutta sisällöllisesti yhtä kahlitsevana kuin teollistumisen alkuvuosikymmeninä?

Työn sisältö voi pysyä samana, vaikka digitalisaatio etenee jättiloikkauksin

Digitalisaatio on kuitenkin muuttanut työelämää rauhallisesti. Työelämässä on paljon pysyvyyttä, vaikka joillakin toimialoilla ja työpaikoilla digitekniikan vaikutukset ovatkin suuria ja äkillisiä. Työ ei välttämättä ole sisällöllisesti juurikaan muuttunut, vaikka tekoälyä sisältäviä laitteita tai ohjelmistoja on otettu yleisesti käyttöön.

Esimerkiksi autolla ajaminen ei ole olennaisesti muuttunut, vaikka sekä auto- että navigaatioteknologia ovat kehittyneet suurin harppauksin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aiemmin taksinkuljettajan tuli muistaa ulkoa katujen ja alueiden sijainnit ja tarvittaessa tarkistaa ne kartasta. Autossa ei ollut ajoturvallisuutta parantavia diagnostisia ominaisuuksia siinä määrin kuin nyt.

Nykyään katujen sijaintien ulkoa opetteleminen on tarpeetonta, sillä navigaattori ohjaa perille ja auto on tyypillisesti täynnä erilaisia diagnostisia ja automaattisia ominaisuuksia, jotka lisäävät matkustajien turvallisuutta. Tekoäly on siis sekä helpottanut taksinkuljettajan työtä että tehnyt siitä aiempaa turvallisempaa. Siitä huolimatta taksikuskin työ –auton ajaminen ja asiakaspalvelu – ei ole sisällöllisesti muuttunut käytännössä lainkaan.

Tekoälyn työllisyysvaikutukset ovat ristiriitaisia

Työpaikkojen määrän muutos on ehkä kuumin tekoälyn työelämävaikutuksia koskettava kysymys. Erilaisia työn lopun profetioita on esitetty jo vuosikymmeniä, kauan ennen kuin kukaan edes oli keksinyt tekoälyn käsitettä. Suomessa kenties eniten huomiota on saanut 1990 luvun puolivälin tienoilla julkaistu Jeremy Rifkinin kirja "Työn loppu", jonka suomenkielisen laitoksen esipuheen kirjoitti silloinen presidentti Martti Ahtisaari. Näin työn lopun ennustamisesta tuli Suomessa tavallaan virallista puhetta. Se asettui maaperään, jossa Suomi oli toipumassa siihenastisen historiansa syvimmästä lamasta ja jotkut toimialat olivat käytännössä kadonneet maastamme kokonaan.

Tekoälypohjaisen tuotannon työllisyysvaikutukset ovat ristiriitaiset. Ilman kehittynyttä tuotantoteknologiaa moni ala olisi jo kadonnut kokonaan Suomesta. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehdas on laajentanut tuotantoaan ja palkkaa Suomen mittasuhteissa suuria määriä uusia työntekijöitä, vaikka tehdas on erittäin pitkälle automatisoitu ja robotisoitu. Ihmistyölle on siitä huolimatta tarvetta valmistusprosessin eri vaiheissa. Osa töistä edellyttää vaativaa erityisosaamista, osa on käytännössä opittavassa lyhyen perehdytyksen jälkeen.

Vaikka tehtaan käytössä oleva teknologia edustaakin kehityksen kärkeä, ei kaikki siellä tehtävä työ ole laadultaan korkeatasoista ja syvää erityisosaamista vaativaa. On kuitenkin selvää, että mikäli kenelläkään autonvalmistajalla ei olisi käytössään nykyistä korkealaatuista teknologiaa robotteineen, työpaikkoja tarvittaisiin saman automäärän tuottamiseksi moninkertainen määrä. Kokonaan toinen asia on se, olisiko autoille ostajia, sillä niiden hinta olisi todennäköisesti nykyistä kalliimpi ja laatu vaihtelevampaa.

Joillakin toimialoilla teknologian kehittyminen työllistää ja tarjoaa hyötyä niin tekijöille, omistajille kuin yhteiskunnallekin. Toisilla toimialoilla hyödyt ja haitat jakautuvat sen sijaan ristiriitaisesti. Esimerkiksi pankkialalta on parinkymmenen viime vuoden aikana kadonnut runsaasti tehtäviä, kun alan työt ovat siirtyneet laajasti asiakkaiden tehtäviksi. Lähivuosien aikana tekoälypohjaisen teknologian ennustetaan korvaavan pankkialalla ihmisen tekemää työtä laajemminkin. Tällaisessa tilanteessa työntekijöiden tilanne on tukala, sillä näköpiirissä on vähintäänkin oman työn oleellinen muuttuminen tai jopa kokonaan katoaminen. Positiivisten ratkaisuvaihtoehtojen löytäminen on silloin vaikeaa.

Juha Antila
SAK:n kehittämispäällikkö

SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanke selvittää kevään ajan tekoälyn ja muun kehittyneen teknologian käyttöönoton vaikutuksia SAK:laisten palkansaajien työhön. Teeman yhteydessä SAK on julkaissut uuden teknologian käyttöönottoa koskevia luottamushenkilökyselyn ja työolobarometrin tuloksia. Kesäkuussa julkaistaan vielä työntekijöiden teemahaastatteluihin perustuva tutkimus tekoälyn käyttöönoton vaikutuksista ammattitöiden sisältöön.

SAK:n kehiitämispäällikkö Juha Antila
Juha
Antila
Kehittämispäällikkö