Kotihoidon tuki on edelleen tarpeellinen mutta se kaipaa muutoksia

Blogi 15.06. 12:02 Glantz Tuuli
SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz

Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa taannoin selvityksen kotihoidon tuen vaikutuksesta lapsiin. Tutkimuksen mukaan ”suurempi kotihoidon tuki pidentää äitien kotihoitojaksoja ja vähentää työllisyyttä”. Tutkijoiden mukaan pidemmät hoitojaksot kotona puolestaan vaikuttavat lapsen kehitykseen negatiivisesti eikä varovaisellakaan tarkastelulla tulokset osoita kotihoidon tuella olevan positiivia vaikutuksia lapsiin.

Selvitys kirvoitti vilkkaan keskustelun, jossa laitettiin kotiäidit ja uranaiset vastakkain. Iltapäivälehdet tekivät raflaavia otsikoita, joissa kotihoidon tuki lähes manattiin syvimpään helvettiin. 

Tuomas Kososen ja Kristiina Huttusen selvityksessä arvioidaan varhaiskasvatuksessa olleiden ja vain kotona kasvaneiden lasten välisiä eroja neuvoloissa käytetyllä Lene-menetelmällä. Menetelmällä arvioidaan lapsen kognitiivista kehitystä sekä valmiuksia koulun kaltaiseen ympäristöön, johon varhaiskasvatus luonnollisesti totuttaa. Ei siis ihme, että varhaiskasvatuksessa olevat lapset selviytyvät testeistä paremmin kuin kotona hoidetut lapset. Erot kuitenkin tasoittuvat olemattomiksi jo alakoulussa.

Kotihoidon tukea ei voida pitää ongelmattomana yhteiskunnan tai kansantalouden näkökulmasta.

Selvityksen mielenkiintoisinta antia on se, että kotihoidon tukea ei voida pitää ongelmattomana yhteiskunnan tai kansantalouden näkökulmasta. Lapsen etu -argumenttia ei voi hyvällä omalla tunnolla käyttää kotihoidon tuen puolustamiseen, mutta ei myöskään sen vastustamiseen. ”Lapsen etu” ei rajoitu vain kognitiiviseen kehitykseen eivätkä kaikki lapset ole samanlaisia ja kehity samalla tavalla. 

Kotihoidon tuen ankarimmat vastustajat ovat kuitenkin nostaneet tuoreen selvityksen keskeiseksi argumentiksi sille, kuinka kotihoidon tuki pakottaa äidit pidemmille vapaille, lapsi ei kehity ja naisten työmarkkina-asema heikkenee. Yksilön kannalta kotihoidon tuki ei varmasti näyttäydy näin ongelmallisena vaan pikemminkin yhtenä keinona järjestää lapsen hoito.

Selvitys osoittaa myös, että kotihoidon tuki toimii juuri niin kuin sen on haluttu toimivan. Koihoidon tuen Kuntalisillä pyritään siihen, että perheet hoitaisivat kunnalle edullisemmin lapset kotona kuin veisivät ne kuntavaroja ahmivaan varhaiskasvatukseen. Yhteiskunnan päättäjien on kuitenkin ajateltava pidemmälle kuin vain kuntatalouteen. Päätöksiä on tehtävä koko kansantalouden näkökulmasta unohtamatta kuitenkaan yksilöitä. Se, mikä toimii toiselle, ei sovi kolmannelle. Siksi vaihtoehtoja on aina oltava. 

Politiikkasuositukset ja linjaukset eivät voi perustua vain yhteen ja yhdestä näkökulmasta tehtyyn selvitykseen. Sellainen ei aja yksilön, perheiden tai yhteiskunnan etua. 

Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvitys on vain yksi näkökulma kotihoidontuki-keskusteluun. Politiikkasuositukset ja linjaukset eivät voi perustua vain yhteen ja yhdestä näkökulmasta tehtyyn selvitykseen. Sellainen ei aja yksilön, perheiden tai yhteiskunnan etua. 

Kärjistävä julkinen keskustelu osoittaa, että kotihoidon tuki ei ole ongelmaton. Siksi se on nostettava pöydälle seuraavassa yrityksessä uudistaa perhevapaat. Kotihoidon tukea ei kannata kokonaan poistaa ainakaan vielä, mutta sitä pitää ehdottomasti muuttaa. Vinkkiä voi hakea SAK:n joustavasta perhevapaamallista

Tuuli Glantz
sosiaalipoliittinen asiantuntija 
Twitter @TuuliGlantz