Irtisanomisten helpottaminen väärä lääke – Työpaikoilla on opittava ratkomaan ristiriitoja

Blogi 11.06. 11:57 Rönni-Sällinen Annika
SAK:n Työehdot-osaston johtaja Annika Rönni-Sällinen

Olen työskennellyt aiemmin ammattiliitossa ja neuvonut siellä työntekijöitä, selvitellyt lukemattomia työsuhderiitoja, vienyt tapauksia oikeuteen ja tehnyt liiton oikeusapupäätöksiä. Tällä taustalla on kovin vaikea pitää perusteltuina väitteitä siitä, että työntekijöitä on vaikea irtisanoa. 

On ymmärrettävää, että kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen on yksittäisellä yrittäjällä korkea. Väittäisin kuitenkin, että syyt siihen piilevät jossain ihan muualla kuin työsopimuslain irtisanomisperusteissa.

Kukaan ei palkkaa työntekijää irtisanoakseen tämän. Näin monet yrittäjien edustajatkin ovat viime aikoina toistelleet. Siksi onkin vaikea nähdä, että irtisanomisperusteet sinänsä olisivat merkittävä tekijä työsuhteesta sovittaessa.

Onko koeajan pidentämisellä ollut vaikutusta työllistämiseen tai työllisyyteen? Emme tiedä, koska mitään selvityksiä asiasta ei ole tehty. 

Koeaika on sitä varten, että voidaan puolin ja toisin varmistua siitä, sopivatko työ ja sen tekijä yhteen. Koeaikaa pidennettiin vastikään neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja perusteena oli työllistämisen edistäminen. Onko koeajan pidentämisellä sitten ollut jotain vaikutusta työllistämiseen tai työllisyyteen? Sitä emme tiedä, koska mitään selvityksiä asiasta ei ole tehty. 

Jokaisella työpaikalla tulee joskus skismaa ja eripuraa, se on inhimillistä. Irtisanomisperusteet ovat olemassa työntekijöiden turvaksi juuri siksi, ettei tällaisten seikkojen takia työsuhdetta voi mielivaltaisesti päättää. 

Olennaista on, miten ristiriitoja työpaikoilla selvitellään. Ristiriitojen taustalta voi paljastua monenlaisia syitä. Iso merkitys on esimiestyöllä ja johtamisella. Toimitaanko johdonmukaisesti ja puututaanko esimerkiksi epäasialliseen käytökseen? Onko perehdytys kunnossa ja tietävätkö työntekijät, mitä heidän oletetaan tekevän ja miten toimivan? Työntekijää ei pidä rangaista siitä, että työnantaja ei hoida omia velvoitteitaan.

Työpaikoilla, joilla on luottamusmies, saadaan valtaosa erimielisyyksistä ratkaistua työpaikan sisällä.

Työpaikoilla, joilla on luottamusmies, saadaan valtaosa erimielisyyksistä ratkaistua työpaikan sisällä. Ristiriitojen selvittämisessä auttaa, jos sekä työntekijät että työnantaja ovat järjestäytyneitä. Vaikuttaa siltä, että usein pelkoa aiheuttaa se, että työsopimuslain sisältöä ei tunneta. Työnantajien kannattaa kuulua liittoon: liitot järjestävät koulutuksia ja antavat juridista neuvontaa ongelmatilanteissa.

Liittojen avulla useimmat erimielisyydet saadaan ratkaistua ja sopuun päästään ilman oikeudenkäyntejä. Joskus tilanteet kuitenkin kärjistyvät niin, ettei oikeudenkäynneiltäkään voida välttyä. Sekä pienten yritysten että työntekijöiden oikeusturvan kannalta olisi suotavaa, että sovittelumenettelyjä kehitetään ja esimerkiksi tuomioistuinsovittelua käytettäisiin laajemmin myös työoikeudellisissa kysymyksissä. Toinen tärkeä seikka on vaikuttaminen oikeudenkäyntikuluihin. Ne ovat viime vuosina nousseet kestämättömän korkeiksi.

Annika Rönni-Sällinen,
johtaja
Twitter @RonniSallinen

 

SAK:n Työehdot-osaston johtaja Annika Rönni-Sällinen
Annika
Rönni-Sällinen
Johtaja