Eikö amisopiskelija tarvitse tietokonetta? – Opetushallituksen selvitys koulutuksen kuluista johtaa harhaan

Blogi 06.02. 10:39 Heinikoski Mikko
SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Heinikoski

Opetushallitus on selvittänyt toisen asteen koulutuksen kustannuksia. Tammikuussa julkaistussa selvityksessä on yritetty hahmottaa ammatillisen ja lukiokoulutuksen välittömiä ja välillisiä kustannuksia opiskelijalle. Selvitys on tervetullut, mutta siinä tehdyt valinnat ihmetyttävät.

Lukiossa suurin yksittäinen opiskelijan välittömiin kustannuksiin vaikuttava tekijä on kannettava tietokone. Selvityksessä sen hinnaksi on arvioitu 600 euroa. Valinta on hyvä ja esimerkiksi sähköiset ylioppilaskirjoitukset vaativat tietokoneen käyttämistä. 

Ihmetystä sen sijaan herättää, että ammatillisessa koulutuksessa tietokonetta ei ole laskettu kustannuksiin, vaikka käytännössä sitä tarvitaan opinnoissa kaikilla aloilla. Onko tämä tietämättömyyttä vai kylmä arvovalinta, jää epäselväksi. Ammatillisella puolella mainitaan kuitenkin erikseen maksulliset sähköiset oppimateriaalit. Verenpainetta tämä joka tapauksessa nostaa. 

Yhtä hyvin lukiolaisille olisi voinut laskea kengät välttämättömiin kuluihin, ammattiin opiskeleville puolestaan ei. Kustannuksia laskettaessa pitää kiinnittää huomiota myös kansalais- ja työelämätaitoihin. Tulevaisuuden yhteiskunnassa ei voi toimia ilman tietokonetta ja sen käyttötaitoa.

Julkisuudessa opetushallituksen selvitystä tullaan käyttämään koulutusmuotojen välisten kulujen vertailuun ja nyt se antaa väärää informaatiota 

Toinen tärkeämpi huomio koskee selvityksen aineistoja. Lukio-opiskelun kustannukset on saatu selvityksessä huomattavasti korkeammaksi kuin ammatillisen puolen vastaavat. Lukiopuolella yhtenä aineistona on käytetty lukiolaisten haastatteluja, kun taas ammatillisella puolella pääsääntöisesti koulutuksen järjestäjien arvioita kuluista. 

Yleinen totuus on, että käyttäjien on taipumusta kirjata kuluja ylöspäin, kun taas koulutuksen järjestäjien etuna voi olla lukujen kaunistelu. Julkisuudessa opetushallituksen selvitystä tullaan käyttämään koulutusmuotojen välisten kulujen vertailuun ja nyt se antaa väärää informaatiota. 

Oppivelvollisuusiän nostaminen on kannattava investointi

SAK kannattaa maksutonta toista astetta ja oppivelvollisuuden ulottamista 18 ikävuoteen. Tästä aiheutuu tietenkin kustannuksia, mutta pitkällä aikavälillä panostukset tulevat moninkertaisesti takaisin. Samaan johtopäätökseen on päätynyt talouspolitiikan arviointineuvosto. 

Se, mitä kaikkia kustannuksia yhteiskunnan pitää korvata toisen asteen koulutuksessa, vaatii vielä tarkempaa keskustelua. Kustannusten käyttäminen perusteena vastustaa oppivelvollisuusiän nostamista on kuitenkin kestämätöntä. Jokainen syrjäytynyt nuori on liikaa ja yhteiskunnan pitää tehdä tarvittavat toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Pelkkiä lukuja tuijottaville on hyvä muistuttaa, että yhden syrjäytyneen ihmisen kustannukset yhteiskunnalle ovat yli miljoona euroa. 

Mikko Heinikoski
Koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö
Twitter @heinikoski