Päätöslausuma: SAK edustajisto vaatii reilua sopimista ja sopimusten kunnioittamista

SAK:n edustajiston päätöslausuma 1. kesäkuuta 2017

Nollan aika on ohi. Nollakorotusten ja nollatuntisopimusten sijaan palkansaajat ansaitsevat toimeentulon turvaavat työehdot. Ostovoima ei voi perustua pelkästään julkista sektoria näivettäviin veronkevennyksiin. Syksyllä alkavissa palkkaneuvotteluissa tarvitaan selkeät palkankorotukset.

Talouden kääntyessä kasvuun palkkoja on varaa korottaa. Palkansaajien on saatava oikeudenmukainen osuutensa talouskasvusta. Myös solidaarista palkkapolitiikkaa tarvitaan, jotta sukupuolten palkkaerot ja työssäkäyvien köyhyys saadaan vihdoin kuriin.

Työehdoista sopimisen on oltava reilua. Paikallinen sopiminen voi olla hyvä, mutta sopimisen on oltava tasapuolista. Työnantajien toiveet paikallisesta sanelusta ei ole aitoa paikallista sopimista. Työehtosopimuksiin perustuva sopimusjärjestelmä on vastaisuudessakin oikeudenmukaisen työelämän takuu.

SAK tuomitsee pakkoyrittäjyyden 

Pakkoyrittäjyys ja nollatuntisopimukset siirtävät yrittäjäriskiä väärään paikkaan. Ei voi olla niin, että voitot käärii palkanmaksaja mutta riskit kuittaa duunari. Työntekijä ansaitsee työsuhdeturvan. Itsensä työllistäminen ei saa tarkoittaa sellaista työn polkumyyntiä, jolla ei pysty sosiaaliturvamaksujakaan maksamaan.

Kun EU:n komissiokin on huomannut nollatuntisopimusten kurjuuden, on Suomen hallituksen ja työnantajienkin aika herätä todellisuuteen. Nolla tuntia ei voi olla työaika eikä työsuhteen ehto.

Ammatillisen koulutuksen laatu on turvattava

Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Oppimista ei voi siirtää työpaikoille, ellei työpaikoilla ole valmiutta ottaa opiskelijoita vastaan. Työpaikkaohjaajien tulee saada koulutusta ja perehdytys tehtävänsä hoitoon. Heidän tulee saada korvaus tekemästään työstä ja heidän ohjaustehtävänsä tulee huomioida työajan käytössä.

Jotta työpaikkaohjauksen resurssit työpaikalla saadaan kuntoon, tulee koulutuksen järjestäjän voida maksaa koulutuskorvausta työpaikalle myös koulutussopimuksella opiskelevista. Koulutuksen resurssien tulee olla siellä, missä opiskelu tapahtuu.

Ammatillisen koulutuksen uudistamisen tavoitteena tulee olla se, että kaikki opiskelijat saavat riittävät eväät elinikäiseen oppimiseen ja sivistykseen. Työelämän muutoksessa tarvitaan yleisiä taitoja ja valmiuksia, joiden pohjalta ihmisellä on mahdollisuus eheään työuraan ja tarvittaessa uuden ammatin opiskeluun.

Työttömyysturvan leikkauksille stoppi

Suostumalla kilpailukykysopimukseen palkansaajat sanoivat ”STOP!” sopimusjärjestelmää romuttaville pakkolaille ja työttömyysturvan heikennyksille. Silti hallitus uhkaa työttömiä uusilla leikkauksilla ja sanktioilla. Nämä toistuvat heikennykset murentavat luottamusta sopimusyhteiskuntaan ja maan hallitukseen.

SAK kannattaa työttömien aktivointia ja työnvastaanottovelvoitetta, mutta maan hallituksen ns. aktiivimalli on jotain ihan muuta. Pahimmillaan aktiivimalli tarkoittaa lähes viiden prosentin leikkausta niiden työttömyysturvaan, jotka eivät toiveistaan huolimatta pääse töihin tai koulutukseen. Leikkaus on myös kilpailukykysopimuksen vastainen. SAK ei osallistu tällaisen aktiivimallin valmisteluun eikä tule sitä hyväksymään.

Hallitus esittää pitkäaikaistyöttömille kuntouttavan työtoiminnan tilalle joihinkin kuntiin työelämäkokeilua, jota voisi järjestää yrityksissä. Työelämäsiirtymiin on jo olemassa keinoja. Uusia temppuja ei enää tarvita. Suurin ongelma on työpaikkojen puute. Jos työelämäkokeilu otetaan käyttöön, siitä ei saa tulla työkokeilun rinnalle uutta palkatta työskentelyn muotoa eikä sillä saa korvata yrityksen vakinaista henkilökuntaa. Työvoimapalveluita kehittäessä Suomen on kunnioitettava mm. ILO:n pakollisen työn kieltävää yleissopimusta.

Pirstaleina etenevä työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen ruhjominen on keskeytettävä ja ryhdyttävä uudelta, kolmikantaiselta pohjalta valmistelemaan sekä työttömyysturvan että työvoimapalvelujen uudistamista.