SAK:n historia

Suomen Ammattijärjestö 1907–1930, Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto 1930–1969 ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö 1969–

Palkkatyöntekijöiden järjestäytyneellä yhteistyöllä oli pitkät perinteet Englannissa, Saksassa ja Ranskassa jo 1800-luvulla. Pohjoismaissa valtakunnalliset työehtosopimukset säätelivät useiden alojen työmarkkinasuhteita 1900-luvun alusta alkaen. Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa ammattiyhdistysliike oli merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja jo 1920- ja 1930-luvuilla. Suomessa ammattiyhdistysliike oli yhteiskunnallisessa paitsiossa aina talvisotaan saakka ja jäsenmäärältään heikko aina vuoteen 1945 saakka.

Valtakunnalliset työehtosopimukset tulivat yleisiksi 19.6.1945 hallituksen palkkapäätöksen jälkeen. 1960-luvun alussa työmarkkinajärjestöjen neuvottelusuhteet paranivat ja vaikutusvalta kasvoi. 1960-luvun lopulla ensimmäiset tulopoliittiset ratkaisut vahvistivat maan kilpailukykyä ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä. Ammattiliittojen järjestövoima kasvoi ja vakiintui Suomessa uudelle korkealle tasolle 1970-luvulla.

Ammattiyhdistysliikkeen järjestäytymisaste saavutti historiallisen huippunsa, kun Suomi syöksyi syvään lamaan 1990-luvun alussa. Sen jälkeen järjestäytymisaste on laskenut. Tästä huolimatta suomalainen ammattiyhdistysliike on yhä kansainvälisestä näkökulmasta poikkeuksellisen vahva.

SAK:n historia löytyy myös pdf-julkaisuna. 94-sivuisen historiikin on kirjoittanut SAK:n erikoistutkija, dosentti Tapio Bergholm.