Lauri Ihalainen, puhe, Jyväskylä

SAK - 01.05.2009 - 12:00

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen
Jyväskylä
Vappupuhe 1.5.2009

Hyvät toverit,

Vappuna, työväen kansainvälisenä juhlapäivänä on tärkeätä, että annamme arvoa sille työlle, jota työväenliike on tehnyt palkansaajien taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamiseksi ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana. Työmme on ollut köyhyyden, takapajuisuuden ja eriarvoisuuden voittamisen historiaa. Riistotyösuhteista on edetty sopimusturvaa tarjoaviin palkkatyösuhteisiin - työ rakentuu valtakunnallisille työehtosopimuksille.

Suomi on nostettu - historiallisesti varsin lyhyessä ajanjaksossa - tasa-arvoa korostavaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi - yhteiskunnaksi, joka on nähnyt globalisaation ensisijaisesti mahdollisuutena ja haasteena uhkia ennakoiden ja torjuen.

Perusajatuksemme ja ohjenuora toiminnallemme on ollut työn ja sen tekijöiden arvostus, työn tulosten oikeudenmukaisempi jakaminen ja heikoimmista huolehtiminen. Työmaata näiden tavoitteiden edistämiseksi edelleenkin riittää.

Laadukas työ, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja kansanvalta sekä kansainvälinen yhteistyö ovat niitä kestäviä arvoja, joita elävällä kansanliikkeellä pitää olla jatkossakin. Tavoitteemme on parempi, oikeudenmukaisempi ja ympäristöstään huolehtiva maailma. Maailmanlaajuinen ilmaston- ja ympäristönsuojelu ja sitä koskevien sopimusten aikaansaaminen on lähitulevaisuuden mittavimpia haasteita ja tehtäviä. Ay-liikkeen on lisättävä kiinnostustaan ekologisesti kestävän politiikan kysymyksiin myös työmarkkinasopijana ja vihreiden työpaikkojen rakentajana.

Kaikki työ on arvokasta - myös pätkätyö. Monen johtajan tulot ovat kyllä erkaantuneet täysin työn merkityksestä ja tuloksesta. Mihin ihmeen ahneuden maailmaan ovat katoamassa sellaiset kestävät asiat kuten kohtuus ja oikeudenmukaisuus. Työ on ihmiselle enemmän kuin toimeentulon lähde ja parasta lääkettä syrjäytymisen torjumiseksi. Tästä periaatteellisesta lähtökohdasta on tärkeätä puhua nyt, kun niin moni jäsenemme on joutunut lomautetuksi tai työttömäksi. Epävarmuus ja huoli työpaikasta synkistää monen perheen vappua.

Tärkein tasa-arvoteko on työttömyyden torjuminen ja sen vähentämiseen tähtäävä yhteiskuntapolitiikka.

Hyvät toverit,

Säätelemätön, keinotteluun perustuva virtuaalikapitalismi ei toimi kansalaisten parhaaksi

Maailmanlaajuinen finanssikriisi paljasti monia asioita. Kansallisvaltiot ja niiden taloudet ovat entistä enemmän tosistaan riippuvaisia. Säätelemätön, keinotteluun perustuva, virtuaalikapitalismin piirteitä saanut ja läpinäkyvyyttä kiertävä markkinatalous ei toimi kestävällä tavalla. Kuplatalous irtosi todellisesta reaalitaloudesta. Kriisi eteni finanssikriisistä talouskriisiin ja sen seurauksesta kasvavaan työttömyyteen.

Kansainvälisen finanssi- ja talouskriisin tärkein opetus on se, että kansallisvaltioiden poliittinen ohjaus ei yksin riitä kansainvälistyvän talouden, pääomien ja finanssisektorin ylikansallisen toiminnan sääntelyyn. Tarvitaan uusi, maailmanlaajuinen, läpinäkyvä, kansainvälisiä instituutioita vahvistava demokraattinen yhteistyörakenne.

EU on tärkeä osa tätä uutta maailmanlaajuista poliittista yhteistyörakennetta.

Vientiin perustuva taloutemme on haavoittuva globaalikriiseissä

Kansainvälisen talouskriisin vaikutukset ovat rantautuneet rajulla voimalla myös Suomeen ja samanaikaisesti vientimme kannalta tärkeisiin maihin: Venäjälle, Saksaan, Ruotsiin ja Englantiin. Suomen, vilkkaaseen vientiin perustuva talous kasvoi monia vuosia muita EU-maita nopeammin ja työttömyyskin laski tasaisesti ja työllisyysaste nousi jo yli 70 prosenttiin työikäisestä väestöstä.

Nyt, kansainvälisen talouskriisin olosuhteissa, taloutemme on haavoittuvampi ja kansalliset toimenpiteet eivät riitä kansainvälisen talouskriisin ratkaisemiseksi. Vienti on muutamassa kuukaudessa supistunut jyrkästi, näköala on sumuinen ja epävarma. Talouskasvumme on kääntynyt usean prosentin kasvuluvuista miinus 5 prosentin tasolle tänä vuonna ja miinusmerkkisenä jatkettaneen vuoteen 2011. Työttömyys iski ensiksi rajusti rakentamiseen sitten teollisuuteen ja sen alihankintaketjuihin sekä kuljetuksiin. Vientimme keskeinen kivijalka, metsäteollisuus on ajankohtaisesta talouskriisistä riippumatta merkittävien rakennemuutosten edessä. IT -toimialat ovat myös kansainvälisen kilpailun kiristyessä uusien haasteiden edessä. Tunnetusti juuri metalli- ja metsäteollisuudella sekä it- sektorilla on Keski-Suomessa suuri työllistävä merkitys. Palveluja on kannatellut kotitalouksien ja työpaikkansa pitäneiden kulutuskysyntä mutta talouskriisin pitkittyessä myös palvelusektorin hyvä työllisyyskehitys voi taittua.

Kaikesta tästä seuraa myös, että kuntien rahoituspohja heikkenee ja kuntien kyky suoriutua niille asetetuista velvoitteista palvelujen ja sosiaalisen suojaverkon toteuttajana rapautuu. Erityisesti vuosi 2010 on kuntien talouksien kannalta kriittinen, ellei maan hallitus tue tuntuvasti budjettiriihipäätöksillään kuntien ahdingosta selviämistä. Kuntien talouden tervehdyttäminen ja peruspalvelujen turvaaminen valtion tuella toteuttaa tasa-arvopolitiikkaa paremmin kuin hyvätuloisia suosivat veronkevennykset. Ministeri Pekkarisen itsekriittinen puheenvuoro siitä, että hallituksen tulee paapomisen sijasta edellyttää parempituloisia osallistumaan vantterammin lamatalkoisiin, on oikeaa puhetta.

Yritysten irtisanomis- ja lomautuskynnys liian matala

Yrityksiltä puuttuu rohkeutta, halua ja yhteiskunnallista vastuuntuntoa pitää irtisanomiskynnys korkealla. Kuitenkin tämänkin talouskriisin jälkeistä elämää on ja osaavasta työvoimasta taas kilpaillaan. Vuonna 2020 meillä on noin 500 000 eläkeläistä enemmän ja noin 200 000 suomalaista työelämässä vähemmän kuin nyt. Vaikeina aikoina on tärkeätä, että yritykset panostavat henkilöstönsä osaamiseen, jotta talouden elpyessä iskukyky olisi mahdollisimman hyvä.

Yritykset ovat reagoineet talouden synkkenemiseen ja tilauskantojen hupenemiseen ensisijaisesti mittavilla lomautuksilla. Kriisin jatkuessa lomautukset ovat valitettavasti muuttumassa irtisanomisiksi. Vuoden loppua kohden työttömien määrä voi ylittää yli 10 prosentin rajan. Voimakkaassa kasvussa on miesten ja nuorten työttömyys.

Palkansaajien asema ja turva lomautus- ja irtisanomistilanteissa on osoittautunut liian heikoksi. Työnantajien vastuuta mm. henkilöstönsä kouluttamisesta on lisättävä. Sosiaalitupon osana parannettiin lomautus- ja työttömyysajan toimeentuloturvaa ja torjuttiin siihen kohdistuneet heikennysesitykset.

1990-luvun alun talouskriisin pahin virhe oli se, että työttömyysaste päästettiin korkeaksi ja sen seuraukset - musta varjo - näkyy vieläkin pitkäaikaistyöttömyytenä ja syrjäytymisenä. Vakavin yhteiskunnallisen syrjäytymisen muoto on nuorten putoaminen tyhjän päälle koulusta ja työelämästä. Nykyisen taantuman aikana nuorten pääsy työmarkkinoille on kuin terässeinän takana.

Liian moni nuori ei peruskoulun jälkeen löydä paikkaansa toisen asteen koulutuksesta, lukiosta tai ammattikoulutuksesta. Useat tuhannet nuoret eivät saa eri syistä aloittamaansa ammatillista koulutusta päätökseen.

Työnantajien tulisi myös talouden vaikeina aikoina tarjota nuorille työ- ja harjoittelupaikkoja, jotta osaaminen ja motivaatio eivät kaikkoaisi. Käsillä olevan taantuman jälkeen työnantajat tarvitsevat nuoria osaajia. Nuorten yhteiskuntaan ja työelämään kiinnittymiseksi tuleekin luoda aukoton nuorten yhteiskuntatakuu niin, että kaikilla alle 25-vuotiailla nuorilla on joko koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka.

Uusi vastuuvaraus puskuriksi työntekijöiden työsuhdeturvalle

Työnantajien vastuuta henkilöstöstään tulee lisätä toteuttamalla erityinen yritysten vastuuvaraus; Henkilöstöä varten kerätään hyvinä aikoina yritysten taseisiin pääomaa jokaista työntekijää varten. Varausta voidaan purkaa yrityksen laskusuhdanteen aikana vaihtoehtona lomautuksille ja irtisanomisille joko koulutukseen, kehittämiseen tai uudelleen työllistymiseen. Vastuuvarauksen tavoitteena on rakentaa yrityskohtainen puskuri, jolla parannetaan työsuhdeturvaa. Näin osa yrityksen tuloksesta käytetään sen tärkeimmän voimavaran, työvoiman, turvallisuuden parantamiseksi ja osaavan työvoiman pitämiseksi yrityksessä myös huonompina aikoina. Erikseen tulisi selvittää voidaanko verotuksellisesti kohdella lievemmin inhimilliseen pääomaan - eli työvoimaan- kohdistuvaa investointia.

Kansainvälisen talouskriisin ratkaisun avaimet eivät ole Suomessa, mutta me voimme täällä kuitenkin kriisin kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja talouteen torjua ja lieventää. On suuri vaara, että kriisin myötä Suomesta poistuu ja ulosliputetaan pysyvästi mittava määrä työpaikkoja.

Maan hallitus on ollut omissa elvytystoimissaan liian varovainen ja uskonut liikaa yleisten, pääomaa suosivien veronalennusten politiikkaan. Kestävämpien ja työllistävien investointien tai rakentamisen vauhdittaminen on jäänyt taka-alalle.

Budjettiriihestä uusi elvytyspaketti

Hallituksen on varauduttava viimeistään elokuun budjettiriihessään rakentamaan seuraava työllisyyttä, osaamista ja pidemmän aikavälin kasvun kivijalkoja vahvistava elvytysohjelma. Maan hallituksen käynnistämä pidemmän aikavälin kasvua ja investointeja koskeva ohjelmatyö on tervetullut hanke mutta nyt tarvitaan välittömiä uusia elvytystoimia. Suomen keskeiset vientialat ovat kaikki suurten haasteiden ja rakennemuutosten edessä. Moni saattaa ajatella, että teollisuus on Suomessa iltaruskon ala ja saakin hiipua, mutta tämäkin talouskriisi on jo osoittanut sen, että jos vienti ei vedä, se heijastuu koko yhteiskuntaan työttömyytenä ja talousvaikeuksina. Siksi ehdotan, että laajalla valmistelupohjalla - vastikään valmistuneen innovaatiostrategian tavoitteet mielessä pitäen - laaditaan Suomelle 2000-luvun uusi teollisuus- ja palveluelinkeinopoliittinen ohjelma. Palvelusektorin merkitystä ja osuutta myös viennin osalta on vahvistettava.

Hyvät toverit,

Noin 40 vuoden ajan toteutettujen tuloratkaisujen jälkeen työmarkkinasopiminen hakee nyt uusia muotoja. Työmarkkinakeskusjärjestöjen rooli on muuttumassa palkkaratkaisujen raamittajasta liittotason sopimisen koordinaation toteuttajaksi sekä kasvavassa määrin myös palkansaajien yhteiskunnallisen edunvalvonnan toteuttajaksi mm. työlainsäädännön ja palkkaperusteisen sosiaaliturvan ja koulutuksen asioissa. Niin ikään keskusjärjestön merkitys kansainvälisessä edunvalvontatyössä, mm. EU-asioissa, tulee korostumaan.

Nyt käynnistynyt murros vauhdittaa myös rakenteellisia muutoksia neuvottelupöydän molemmilla puolilla. Syntyy suurempia - toimialakohtaisempia - liittokokonaisuuksia ja pirstoutunut sopimuskenttä rakentuu tulevaisuudessa laajempialaisiin sopimuskokonaisuuksiin - henkilöstöryhmiä yhdistäen. Aika ei vielä ole kypsä palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistymiselle mutta sellainen visio on horisonttiin syytä laittaa.

Työnantajien pidemmän aikavälin tavoite ei ole vain tupojen lopettaminen, vaan tavoitteena on, että asteittain valtakunnallisten työehtosopimusten merkitys palkan ja muiden työehtojen määrittäjänä rapautuu ja työpaikkatason sopimisen osuus ja samalla palkkaeriarvoisuus kasvaa tuntuvasti.

Työnantajien vuosi sitten päättämä linja että talous- ja työmarkkinapolitiikkaa ei kannata yhteen sovittaa tuloksellisen tulopolitiikan keinoin, on johtanut siihen, että käynnistynyt työmarkkinakierros toteutetaan liittotasolla. Elinkeinoelämä otti EK:lta pois valtakirjan neuvotella palkoista ja ostovoimaa tukevista toimista. Kuitenkin kaikki asiaperusteet ja maan taloudellinen tilanne - kasvavan työttömyyden keskellä - olisi puoltanut kaikkia koskevan, kilpailukykyä, työllisyyttä ja ostovoiman kasvua sekä työntekijöiden muutosturvaa vahvistavan yhteisen tuloratkaisun tekemistä ennen kesää. Tähän työnantajat eivät olleet valmiita.

Ammattiyhdistysliike vastaa näihin työnantajien haasteisiin, että palkansaajat ansaitsevat jatkossakin vähimmäisehdot turvaavat, yleissitovat sopimukset.

Pääministerin ja työmarkkinajärjestöjen tapaamisessa huhtikuun puolessa välissä varmistui, että yhteistä talous- ja työmarkkinaratkaisua ei tällä erää synny.

Uskottava avaus koko vientisektorille

Seuraavan sopimuskierroksen neuvottelut ovat nyt käynnistyneet liittotasolla. Pääosa sopimuksista päättyy vuoden 2010 alkupuoliskolla. Neuvottelut teknologiateollisuudessa ovat tiivistymässä. Metalliliiton valtuusto on kutsuttu koolle 8. päivä toukokuuta arvioimaan neuvottelutilannetta ja ratkaisuvaihtoehtoja.

Alan tilanne on poikkeuksellisen haasteellinen: tilaukset ovat vuoden takaisesta supistuneet (46 %) tuntuvasti ja kajastusta paremmasta ei vielä näy. Lomautusten ja työttömien määrät ovat kasvussa. Siksi pyrkimys pitkään sopimusturvaa antavaan -heikennyksistä vapaaseen, pidempikestoiseen sopimukseen on hyvä. Varmaankin osa pidemmän sopimuksen palkantarkistusasemista joudutaan jättämään - taloustilanteen sumuisuudesta johtuen - neuvottelujen varaisiksi irtisanomismahdollisuuksin. Palkankorotuksia ostovoiman turvaamiseksi tarvitaan. Näin myös siksi, että seuraavien vuosien osalta ostovoimaa tukevien veronkevennysten liikkumatila on aikaisempia vuosia rajatumpi. On syytä antaa kaikki tuki sille osapuolten vakavalle tavoitteelle, että teknologiateollisuudessa syntyy lähiviikkoina työehdot turvaava, tekstiuudistuksia sisältävä ja ostovoimaa tukeva sopimusratkaisu.

Taloustilanteen haasteellisuus ja vientisektorin merkitys tunnustaen olisi toivottavaa, että teknologiateollisuuden rinnalla - ajallisesti lähekkäin - myös muilla keskeisillä viennin aloilla saataisiin uudistettua työehtosopimukset. Koko vientisektorin pidempikestoisten sopimusten yhtäaikainen rakentelu toisi uskottavan avauksen seuraavan

sopimuskierroksen toteutukselle. Tämä lisäisi myös hallituksen mahdollisuuksia arvioida elokuun budjettiriihessä omia uusia elinkeinopoliittisia, työllisyyttä ja muita talouden elvytystoimia koskevia linjauksiaan - mukaan lukien kuntien talouksien tukitoimet. Hallituksen yritys koplata kuntien valtiontuet pienillä palkoilla työskentelevien naisten palkkamalttiin on tahditon ja ristiriidassa hallituksenkin korostaman samapalkkaisuustavoitteen kanssa. Palvelusektorin palkansaajilla on oikeus myös palkankorotuksiin seuraavan sopimusratkaisun osana.

Hyvät toverit,

Aito kolmikantayhteistyö on voimavara

Matti Vanhasen hallituksen ja ay-liikkeen yhteistyö hallituskauden puolimatkaan sujui varsin asiallisissa merkeissä. SAK arvioi tämänkin hallituksen politiikkaa sen tekojen valossa ei hallituspohjan kautta. Hallituksen ja ay-liikkeen asialliseen yhteistyöhön tuli yllättävä särö ja luottamuspula, kun hallitus politiikkariihessään panikoiden ja etukäteen neuvottelematta yksipuolisesti päätti joustavan ja valinnanmahdollisuuksia tarjoavan (63 - 68 v) eläkeiän tilalle mekaanisesti toteutettavasta eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen siirtymäkauden puitteissa. Päätös oli sekä hätiköity että huonosti harkittu. Samassa yhteydessä hallitus kyseenalaista juuri osaltaan hyväksymänsä ja työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvottelemansa sosiaalitupon. Tämäkään poliittinen veto ei vahvistanut hallituksen uskottavuutta sopimuksista kiinnipitävänä osapuolena.

Eläkekiista sai kansalaisten laajaan tuen ja vaikeiden neuvotteluvaiheiden lopputuloksena asiallisen ratkaisun. Ratkaisussa sitouduttiin siihen tavoitteeseen, että keskimääräistä työstä lähtöikää saadaan uskottavilla toimenpiteillä nostetuksi nykyisestä 59 vuodesta kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on haasteellinen ja vaatii monia yhtä aikaa vaikuttavia toimenpiteitä. Pysyviä muutoksia saadaan aikaan vain siten, että suomalainen työelämä muuttuu laadullisesti sellaiseksi, että huolehditaan ihmisten mm. osaamisesta, jaksamisesta, työterveydenhuollosta, uusista työaikajärjestelyistä seniorityöntekijöille. Suomalaisen työelämän on uudistuttava tarjoamaan työtä myös osatyökykyisille, joille ei löydy paikkaa tehdä työtä.

Työskentelyaikataulu on tiukka mutta SAK lähtee näihin neuvotteluihin hyvin valmistautuneena ja tuloshakuisesti.

Sosiaalitupon synty ja eläkekiistan ratkaisu osoitti, että vaikka laajojen tuloratkaisujen aika on ainakin toistaiseksi ohi, työmarkkinakeskusjärjestöillä on tärkeä sopijarooli työelämää ja palkkaperusteista sosiaaliturvaa koskevissa asioissa jatkossakin. Vaikka EK ei halua kantaa laajempaa talous- ja työmarkkinapoliittista vastuuta palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa, on se ollut neuvottelu- ja sopimiskykyinen juuri näissä asioissa. Toivon, että vastuullinen kolmikantayhteistyö on vahva voimavara jatkossakin työmarkkinoita ja yhteiskuntaa kehitettäessä siitä riippumatta minkä toteuttamismuodon palkkaratkaisut tulevaisuudessa saavat.

Suomi ei voi kilpailla palkka-alella globaalimarkkinoilla

Globalisaatio vaikuttaa viennistä paljolti hyvinvointinsa ammentavan Suomen tulevaisuuteen. Se tarjoaa mahdollisuuksia, mutta sisältää myös haasteita ja ongelmia kuten nyt. Suomalaista työtä ulosliputetaan, mutta globalisaatio ja yritysten kansainvälistyminen myös tuo työtä Suomeen ja turvaa työpaikkoja. Raiteet kulkevat kahteen suuntaan. Suomen työllisyyden kannalta palvelusektorin merkitys korostuu tulevina vuosina palvelujen lisääntyvän viennin kautta.

Suomen menestystä kansainvälisessä kilpailussa ei voida rakentaa kilpailemalla matalilla palkoilla mm. Kiinan, Intian tai Viron kanssa. Menestyksemme perustuu jatkossakin vahvaan osaamiseen, kykyyn erikoistua, laadukkaisiin tuotteisiin ja palveluihin ja hyvinvointiyhteiskunnan varmistamiseen.

Suomen tulee olla maa, johon yritystoiminnan kannattaa jatkossakin investoida ja jossa palkansaajilla on mahdollisuus saada työtä ja toimeentuloa.

Ihmisoikeudet ja sosiaaliset perusoikeudet kaikille

Vappuna - työn ja työväen kansainvälisen juhlapäivänä on tärkeätä korostaa, että työväenliikkeen perusarvot: rauha, työ, tasa-arvo, solidaarisuus ja yhteisvastuu eivät ole menettäneet merkitystään, päinvastoin niiden merkitys vain korostuu kansainvälistymisen myötä. Kansainvälisen solidaarisuuden tarve on suurempi kuin koskaan. Ay-liikkeen edunvalvonnan on kansainvälistyttävä ja meidän pitää olla aktiivinen toimija Pohjolassa, Euroopassa ja maailmanlaajuisessa ay-liikkeessä.

Meillä on yhteinen vastuu siitä, että ihmisoikeuksia sekä työelämän perusoikeuksia kunnioitetaan kaikissa maissa ja tuetaan kestävän kehityksen linjaa. Kansainväliseen kauppaan osallistuvilta mailta on edellytettävä, että ne kunnioittavat myös työelämän sosiaalisia perusoikeuksia mukaan lukien kieltoa lapsityövoiman käytöstä. Myös suomalaisten yritysten on sijoittaessaan toimintojaan ulkomaille välttämätöntä sitoutua noudattamaan kansainvälisesti hyväksyttyjä sosiaalisia perusoikeuksia ja eettisesti kestävää yritystoimintaa. Nämä periaatteet koskevat myös Kiinaan sijoittautumista.

Euroopan kehityksessä on edessä monia vaativia haasteita kuten meneillään oleva EU:n laajentuminen ja sen kehittäminen toimivammaksi. Meidän viestimme on, että vakaa talous ei voi kehittyä ilman sosiaalista turvallisuutta. Markkinatalous on hyvä kasvun ja kehityksen moottori, mutta se vaatii vankkaa poliittista ohjausta ja kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä synnyttääkseen oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta. EU:ta on kehitettävä kansalaisten luottamus säilyttäen ja kansalaisten Eurooppana. EU:n uusi perussopimus on tärkeä edistysaskel sosiaalisemman Euroopan aikaansaamisessa. Perussopimuksen voimaan saaminen on välttämätön edellytys EU:n kehittämiselle.

Uusi perussopimus vaatii tuekseen sellaisen sosiaalisen pöytäkirjan, joka vahvistaa sosiaalista uudistustyötä mm. työelämäasiat. EU:n tulee tunnustaa työntekijöitä koskevat perusoikeudet ja sosiaali- ja työelämän vähimmäisnormit ja tukea niiden kehittämistä. Tuorein takaisku tuli tällä viikolla, kun pitkään neuvotellusta työaikadirektiivistä ei päätykään ratkaisuun. Palkansaajien luottamus EU:n toimintaan ei voi vahvistua, jos siellä tehtävät ratkaisut eivät vaikuta ihmisten arkeen ja turvallisuuteen työssä. Kysymys on myös EU:ssa poliittisista valinnoista. EU-parlamentin merkitys päätösten tekijänä on merkittävästi kasvanut.

EU-parlamenttiin on tärkeää saada myös Suomesta sellaisia edustajia, jotka ovat valmiita rakentamaan tasa-arvoa ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa Eurooppaa. Kesäkuussa pidettävät EU-vaalit eivät saa olla välinpitämättömyyden vaalit. Viime eurovaaleissa äänestysprosentti nousi vain 41 prosenttiin äänioikeutetuista. Palkkatyöväestön kiinnostus oli vieläkin laimeampaa. Vetoankin, että palkansaajat käyttäisivät ahkerasti äänioikeuttaan myös EU-vaaleissa - jokainen löytää oman vakaumuksensa pohjalta myös sopivan ehdokkaan.

Hyvät toverit,

Saadessani kuulla, että minulla on mahdollisuus tänä vappuna tulla puhumaan Jyväskylään, otin kutsun vastaan mielelläni monistakin syistä. Ensinnäkin siksi, että minulla on hienoja muistoja aikaisemmista työväen yhteisistä vappujuhlista täällä Jyväskylässä ja tunnen edelleenkin tämän seudun kotimaakunnakseni. Ehkäpä juuri tästä syystä on hienoa päättää SAK:n puheenjohtajana vappuperinteeni tänne Keski-Suomeen. Olen vuodesta 1970 alkaen ollut kahta vappua lukuun ottamatta joka vappu puhumassa jossain päin Suomea. Niistä on karttunut hienoja yhteisöllisyyden, toveruuden ja kansanliikkeessä mukana olemisen kokemuksia - voimia ponnistella arjessa.

Minulla on ollut etuoikeus tehdä työtä toisten kanssa ja tuella SAK:ssa. Työ maamme merkittävimmän palkansaajaliikkeen palveluksessa ei ole vain työtä. Tässä liikkeessä toimitaan arvoilla, yhteistyön voimaan nojaten ja sydämellä. SAK on tuloksia aikaansaapa palkansaajien turva ja toiminnan väline mutta samalla myös yhteiskunnallisen vastuunsa ryhdikkäästi kantava sopimusyhteiskunnan luotettava ja sanansa pitävä toimija.

SAK laisella ay-liikkeellä on edessään suuret haasteet - voittamista varten. Liikkeen on myös itse uudistuttava ja säilytettävä jäsenkunnan perusluottamus työmme merkittävyydestä. SAK:n tulee myös tarjota uusia väyliä nuorille ottaa paikka ay-liikkeen toiminnassa ja päätöksenteossa.

Uskottavuutemme kannalta tärkein asia on sisäisen yhtenäisyyden vaaliminen - tämä ei ole vastakohta liikkeemme moniarvoisuuden kehittämiselle. SAK:lainen liike on jo nyt maamme suurin maahanmuuttajajärjestö. Liikkeessämme on tärkeätä olla tilaa ja kotoinen olo eri tavalla yhteiskunnallisiin ja poliittisiin asioihin suhtautuvilla jäsenillämme. SAK on työn ja yhteisöllisten arvojen ja toimintatapojen liikettä - kansanliike, jolla toivon olevan kestävät arvot ja yhteiskunnallinen herkkä omatunto myös tulevaisuudessa. Paikkamme on jatkossakin ihmisen puolella, heikompien asialla maamme menestystä unohtamatta. Kiitokset hyvät toverit hienoista yhteistyön vuosista ja hyvää Vappua kaikille!