Eläkepäätöksillä ei ole hoppua. SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen vastaa.

– Vuosi sitten maaliskuussa 2012 solmitun työurasopimuksen mukaan tavoitteena on vuoden 2017 alusta voimaan tuleva eläkeuudistus. Samalla sovittiin, että ennen neuvottelujen aloittamista selvitetään vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutukset sekä arvioidaan eläketurvan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Tätä työtä tekee ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla korkean tason työryhmä. Selvitystyö on kesken, ja sopimuksen mukaan sen tulisi valmistua viimeistään tämän vuoden lopussa.

Työkyvyttömyyttä voidaan ehkäistä

– Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on vähentynyt yllättävän paljon viimeisten 15 vuoden aikana. Osasyy tähän on ollut työpaikkatason ehkäisevällä työllä eli työterveyshuollon ja työsuojelun toimilla sekä ikäohjelmilla. Tätä työtä pitää jatkaa. Työkyvyttömyysriskit vaihtelevat ammateittain. Työntekijäammateissa on suuremmat riskit esim. tuki- ja liikuntaelinsairauksien suhteen.

Ikäohjelmilla ei ole merkitystä

– Lukuisat yritysesimerkit osoittavat, että työpaikkatasolla yhteistyössä suunniteltujen ja sovittujen ohjelmien avulla voidaan vähentää sairastumisia ja nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää. Näissä onnistuneissa ohjelmissa on käytetty työtehtävien mukauttamista ja keventämistä sekä lisätty työntekijöiden tarpeiden mukaisia työaikajoustoja.

Jos on terve ja töissä kivaa, jatkohalut kasvavat

– Työurien jatkamisen perusasiat ovat kohtuullinen terveys, ajantasainen ammattitaito ja myös varttuneita työntekijöitä arvostava osaava esimiestyö.

Nuorten eläkelupaus on pidettävä

– Sovituista työeläkemaksujen korotuksista on pidettävä kiinni. Jos maksuista tingitään, joudutaan leikkaaman eniten nuorten eläketurvaa. Päättäjien onkin nyt pidettävä huoli siitä, että myös nuoret työntekijäpolvet voivat luottaa saavansa työllä ansaitsemansa eläkkeen.

Aino Pietarinen