Valppaus on paras tapa varautua tulevaan, painottaa SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari. Hän vastaa viiteen väitteeseen työeläkejärjestelmästä ja sen kestävyydestä.

1. Nykyisten kaksikymppisten alin eläkeikä nousee yli 70 vuoteen

– Ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen on mahdotonta, vaikka erilaisia skenaarioita voidaan toki esittää.

– Jos ihmiset elävät terveempinä yhä pidempään, on kohtuullista, että pidentyneestä eliniästä osa käytetään työn tekemiseen. Moni myös haluaa tehdä työtä hieman pidempään, jos terveys on hyvä.

– Kaikki eivät tietenkään eri syistä pysty tai halua tehdä työtä lakisääteiseen eläkeikään asti. Heitä varten on olemassa osittainen varhennettu vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke ja työuraeläke.

2. Eläkkeitä joudutaan tulevaisuudessa leikkaamaan

– Työeläkejärjestelmämme uudistettiin juuri siksi, että myös nuorempien ikäpolvien eläkkeet voidaan turvata.

– On oltava valppaana, jotta toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset havaitaan ja niihin reagoidaan ajoissa. Kun muutoksiin varaudutaan hyvissä ajoin, jyrkkiä toimia kuten eläkkeiden leikkaamista, ei tarvita.

3. Eläkemaksuja on nostettava, jotta rahat riittävät eläkkeiden maksamiseen

– Eläkemaksussa on nousupainetta ensi vuosikymmenellä. Maksupaineeseen ja eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttavat kuitenkin monet asiat, kuten yleinen taloustilanne, työllisyys ja työeläkeyhtiöiden tekemien sijoitusten tuotto.

4. Korkea työllisyys parantaa eläkejärjestelmän kestävyyttä

– Työllisyysasteella on keskeinen merkitys eläkejärjestelmän kestävyydelle. Muita vaikuttavia asioita ovat muun muassa syntyvyys ja maahanmuuton määrä.

5. Suomen eläkejärjestelmä on saanut kiitosta

– Kansainvälisten arvioiden mukaan järjestelmämme on hyvä. Ulkomaiset asiantuntijat ovat kiittäneet muun muassa sitä, että Suomessa on varauduttu ajoissa eliniän pidentymiseen.

Pirjo Pajunen