Toimivat vaikutuskanavat ja henkilöstön ja johdon luottamukselliset välit tasoittavat tietä työntekijöiden äänen kuulumiselle, sanoo HOK-Elannon kaupan pääluottamusmies Harry Vainio.

HOK:n ja Elannon fuusioituminen 2000-luvun alkupuolella käynnisti johdon ja henkilöstön vuorovaikutuksen määrätietoisen kehittämisen. Luottamusmiehet ja työnantajan edustajat ryhtyivät tapaamaan säännöllisesti, syntyi erilaisia neuvottelujärjestelmiä ja yhteistoimintaryhmiä, kertoo Harry Vainio.

− Meillä on nyt koko yrityksen, eri ketjujen ja ihan yksittäisen kaupan myymälän tasoilla useita keskustelufoorumeita. Yksittäinen työntekijä voi tietenkin parhaiten vaikuttaa omaan työhönsä omassa myymälässään.

Kun on kysymys isosta konsernista, toimipaikkakohtaiset luottamusmiehet ovat tärkeitä lenkkejä viestinviejinä. Tämä porukka, joka tuntee hyvin arjen työn ja työntekijät, käykin aktiivista keskustelua ja tuo ongelmia esille.

− Hyvätkään järjestelmät eivät takaa mitään, jos niitä ei käytetä. Minusta on tärkeää, että henkilöstö ja luottamustehtävissä olevat hyödyntävät kaikki mahdollisuudet vaikuttamisen lisäämiseksi. Näkisin, että meillä annetaan tilaa ja aikaa työntekijöiden asioiden ja ideoiden eteenpäinviemiseen. Myös henkilöstöjohto on oivaltanut sen merkityksen, Harry Vainio korostaa.

Kokoaikatyö sitouttaa

HOK-Elannon kaupan pääluottamusmiehen mukaan kaupan fuusion aikoihin kokoaikaisia työntekijöitä oli noin 34 prosenttia kaikista työntekijöistä. Määrätietoisen työn tuloksena kokoaikaisia on HOK-Elannon työntekijöistä nyt noin puolet. Se on paljon enemmän kuin muissa ketjuissa, sillä kaupan alalla on varsin yleisesti 30 prosenttia kokoaikaisia ja 70 prosenttia osa-aikaisia.

− Kokoaikaiset työsuhteet nousivat esiin merkittävänä välineenä henkilöstön työhön sitouttamisessa. Tämän merkityksen ymmärsi myös työnantaja. Meillä onkin määritelty tavoitteeksi nostaa kokoaikaisten määrää prosentin vuosivauhdilla. Tämä on yhteinen tahtotila, muistuttaa Harry Vainio.

Kokoaikainen työ vapauttaa ihmisen resursseja myös perheelle, kun ei jatkuvasti tarvitse olla huolissaan, saako tarpeeksi tunteja, jotta saisi perheelleen ruokaa. Näin kokoaikaisuus lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä, koska elämä on kaikin puolin varmemmalla pohjalla.

Kaupan aukioloaikojen vapautuminen on laajentanut aukioloaikoja. Vainion mukaan luottamusmiehet seuraavatkin nyt silmä tarkkana, saataisiinko lisääntyvien tuntien myötä kasvatettua kokoaikaisten määrää.

Ammatti-identiteettiä hakemassa

Vainion mukaan HOK-Elannossa arvioidaan, että kokoaikatyössä olevat kaupan alan työntekijät sitoutuvat työhönsä eivätkä ole ensimmäisenä katselemassa muita töitä. Kauppaa pidetään läpikulkualana ja sitä se osin onkin, mutta alan valinneille ja alalla viihtyville pitää kyetä tarjoamaan työ, jolla voi elättää perheensä.

− Koulutus ja kokoaikainen työsuhde rakentavat ammatti-identiteettiä. Moni on minullekin tullut sanomaan, että olen vaan myyjä.

− Minä muistutan silloin mielelläni, että et suinkaan ole vaan. Olet arjen toimimisen varmistaja. Jos myyjä, siivooja tai varastomies jättää hommansa tekemättä, niin monen elämä vaikeutuu, muistuttaa Vainio.

Pääluottamusmies haluaa olla kohentamassa alan identiteettiä yhteiskunnallisesti arvokkaana työnä. Hän toteaa, että ainakin HOK-Elannossa arvostetaan näitä töitä, jotka edellyttävät paljon erilaisuuden hallintaa ja palveluosaamista. Kaupan työllä on merkitystä, ja merkityksellistä työtähän ihminen haluaa tehdä.

Yhteiseen maaliin omalla tyylillä

Kaupan alalla, varsinkin isoissa yksiköissä, määritellään työn reunaehtoja joskus jopa liian tarkkaan. Ihminen haluaa Harry Vainion mukaan personoida omaa työtään. Jos määritellään, miten päin pipo on päässä, niin ei siihen sapluunaan kaikki mahdu.

− Kun minä aikoinaan olin töissä Hyvinkään S-marketissa, parhaimmillaan koin olevani kauppias kaupan sisällä. Minulla oli jopa omia asiakkaita, jotka halusivat keskustella tuotteista juuri minun kanssani. Koin tekeväni merkityksellistä työtä.

− Jos tällainen työn kokemus ja sisältö voidaan tarjota työntekijälle, työntekijä voi kokea antavansa ja saavansa jotain työstä. Tällaiselle työn muokkaamiselle ei pitäisi olla mitään estettä. Jos meillä kaikilla on sama maali, luulisi olevan yhdentekevää, miten sinne kukin pääsee, Vainio muistuttaa.

− Jos työntekijä voi panostaa omaan työhönsä, hän viihtyy siinä paremmin ja panostaa enemmän työn kehittämiseen. Tiedetään tavoitteet, annetaan tilaa, määritellään pelikentän rajat ja sitten jokainen voi edetä tavallaan.

Yhteistä arvopohjaa Vainio pitää tärkeänä. Siltä pohjalta voi samaan maaliin edetä yhdessä kaupassa yhdellä tavalla ja toisessa toisella. Näin annetaan arvo ihmisten erilaisuudelle ja monille oikeille tavoille toimia.

− Hevonenkin juoksee nopeammin, kun hieman höllää suitsista. Työntekijään kannattaa luottaa, muistuttaa pääluottamusmies Harry Vainio.

Aino Pietarinen