Työsopimus nousee arvoon arvaamattomaan, jos työpaikalla kumpuavat ehdotukset työsuhteen ehtojen heikennyksistä. Liitto voi periaatteessa sopia palkanalennuksista ja työajan pidentämisestä, mutta heikennykset eivät yksioikoisesti valu työntekijän työsuhteen ehtoihin. Jokainen voi itse sopia palkanalennuksesta, mutta ei alle työehtosopimuksen minimin.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on viime aikoina esittänyt palkkojen alennusta ja työajan pidennystä. Voiko keskusjärjestö sopia kaikkien puolesta työsuhteen heikennyksistä, SAK:n päälakimies, työtuomioistuimen jäsen Timo Koskinen?

– Keskusjärjestöllä ei ole valtuuksia sopia työsuhteen ehtoihin liittyvistä asioista lainkaan. SAK voi suositella jäsenliitoilleen neuvotellun sopimuksen hyväksymistä, mutta liitot neuvottelevat ja sopivat, kelpaako esitys sopimusalalle. Ellei, liitto jää keskitetyn ulkopuolelle. SAK:lla ei ole keinoja rangaista liittoa, eikä historiaan mahdu tapausta, että jokin liitto olisi erotettu SAK:sta sen vuoksi, että se ei lähtenyt mukaan tupoon, Timo Koskinen sanoo.

Viimeisimmästä keskistetystä, raamisopimuksesta, ulkopuolelle jäi SAK:laisista liitoista Rakennusliitto.

Liiton sopimusvalta rajattu

Entä voiko liitto sopia yleisestä palkanalennuksesta, Rakennusliiton II puheenjohtaja, lakimies ja työtuomioistuimen varajäsen Kyösti Suokas?

Rakennusliiton II puheenjohtaja Kyösti Suokas. Kuva: Tuulikki Holopainen– Toki voi, jos liitto on niin itsetuhoinen, että haluaa menettää jäsenistönsä luottamuksen. Me emme koskaan mene taaksepäin; siihen ei ole mitään syytä. Rakennusalalla suurin osa työskentelee yli taulukkopalkan, joten taulupalkkojen sorkkiminen ei käytännössä merkitsisi mitään. Alalla on tilanne, että palkat liukuvat ylös ja alas, mutta koskaan ei mennä alle tessin minimin. Edes ulkomaalaiset rakentajat eivät tähän enää aina suostu, Kyösti Suokas vastaa.

Luottamusmiehellä löyhä mandaatti

EK kuuluttaa paikallisen sopimisen autuutta. Voiko luottamusmies sopia muiden puolesta, että palkkoja alennetaan firman menestymisen nimissä, Timo Koskinen?

– Työehtosopimuksessa pitäisi ainakin olla valtuutus, että paikallisesti voidaan sopia alle tessin. Kysymys ei ole aukoton eikä tästä ole tullut vastaan esimerkkejä. Tulkintani on, että luottamusmiehen mandaatti ei yllä työsopimuksen heikentämiseen.

– Sama koskee työajan pidentämistä. Jos työajasta on muodostunut vuosien varrella käytäntö ja etu, se on uinut osaksi työsopimusta, eikä sitä voi lähteä heikentämään ilman työntekijän omaa tahtoa.

Jos työntekijä itse suostuu palkanalennukseen ja työajan pidentämiseen, onko se laillista peliä?

– Jos työntekijä pakotetaan vaikkapa työpaikan menettämisen uhalla huonontamaan työsuhteensa ehtoja ja se voidaan myös jälkikäteen näyttää toteen, laittomuuden puolelle mennään. Työnantajan näkökulmasta kyse on yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Näistä työnantaja ei pääse yli eikä ympäri ilman sanktioita, Timo Koskinen sanoo.

Työaika osa tessiä

Työajan pidentäminen nykyisestään on kinkkisempi kysymys kuin palkkojen alentaminen työpaikkatasolla. Jos työnantaja esittää, että luovutaan Pekkas-päivistä, ehdotuksen nieleminen on jo juristeillekin kiperä kysymys.

– Liitto voi sopia työajan pidennyksestä samoin kuin muistakin asioista, mutta ei koskaan lainsäädäntöä huonommista eduista. Laki ei tunne Pekkasia sen kummemmin kuin vaikkapa arkipyhäkorvauksia. Jos liitto sopisi näiden poistamisesta, lattiatason työntekijältä menee etuus, jos työsopimus pohjautuu yleissitovaan tessiin. Työaikalainsäädännön kattoja ei kuitenkaan voi rikkoa liittosopimuksilla eikä työpaikalla, Kyösti Suokas sanoo.

Hän painottaa Timo Koskisen tavoin, että työntekijä itse voi sopia mitä haluaa, mutta ei koskaan alle työehtosopimuksen tai lain suojaaman minimin. Tällöin helisemässä on etenkin työnantaja, jonka velvollisuus lain nojalla ja sakkojen uhalla on valvoa sopimusten ja lakien noudattamista.

Tessiä ja lakeja paremmasta voi aina sopia ilman huolen häivää.

Leena Seretin