Lohjalaisella Toni Korhosella on työuraa jäljellä vielä noin 40 vuotta. Sinä aikana hän todennäköisesti vaihtaa useamman kerran työpaikkaa ja mahdollisesti myös ammattia. Toni työskentelee yrityksessä, joka valmistaa vedenkäsittelylaitteita. Niiden kysynnän odotetaan kasvavan voimakkaasti.

Toni Korhonen kurvaa autollaan työpaikan pihaan jo ennen kello seitsemää. Hän vetää päälleen haalarit ja vaihtaa muutaman sanan tuotantopäällikkö Reijo Lehtisen kanssa. Sitten Toni kävelee työkavereita moikkaillen työpisteelleen keskelle tuotantohallia. Työpisteellä kokoonpanoa odottaa metallisäiliö, josta voi tulla vesisäiliö esimerkiksi omakotitaloon.Yhden säiliön valmistamiseen Tonilta kuluu eri työvaiheineen aikaa noin tunti riippuen säiliön koosta. Vuodessa aika on supistunut puolella tunnilla kokemuksen ja taidon kartuttua. Hitsaaminen ja koneistus ovat mun juttujani, 28-vuotias Toni kertoo.

Kovin monen muun nuoren juttuja ne eivät ole. Korhosen työnantaja, lohjalainen Pumppulohja hakee jatkuvasti nettisivuillaan levyseppähitsaajia. Ammattitaitoisia tai oppimishaluisia työntekijöitä on vaikea löytää. Pumppulohja valmistaa muun muassa vesipumppuja, erilaisia säiliöitä ja lämmönvaihtimia. Yritys on Pohjoismaiden suurimpia painesäiliöiden ja vedensuodattimien valmistajia. Tytäryritys WatManissa suunnitellaan, valmistetaan ja huolletaan vedenkäsittelylaitteita ja -laitoksia. Vedenkäsittely ja -puhdistus ovat aloja, joille ennustetaan voimakasta kasvua.

Toivo teollisuuden pk-yrityksissä

Suomessa toivo pannaan nyt Pumppulohjan kaltaisiin pk-yrityksiin. Isot globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset ovat jo vuosia vähentäneet työntekijöitä ja siirtäneet valmistusta pois Suomesta lähemmäksi kasvavia markkinoita. Uudet työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin, joissa on erikoistuttu tekemään tuotteita, joilla on kasvavaa kysyntää myös maailmanmarkkinoilla.

Pumppulohja työllistää noin 70 henkeä, joista työntekijöitä on 29. Tuotantopäällikkö Reijo Lehtisen mukaan yrityksen näkymät ovat hyvät laskusuhdanteesta huolimatta. – Vedenkäsittely on ala, joka kasvaa maailmanlaajuisesti. Me päätimme jo 1995, että keskitämme osaamisemme vedenkäsittelyyn emmekä jää pelkäksi alihankkijaksi.

Laitteiden valmistuksen lisäksi bisnestä tehdään järjestelmien suunnittelulla, laitteiden asennuksella ja huoltopalveluilla. Pumppulohjan päämarkkina-alue on Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi, jossa on oma tuotantolaitos. Vientiä on paljon Saksaan ja välillisesti ympäri maailman, muun muassa arabimaihin.

Hitsaajista on Pumppulohjalla pulaa

 

Elinikäiset ammatit katoavat

Toni Korhonen täyttää 65 vuotta vuonna 2049. Työuraa Tonilla on takana vasta seitsemän vuotta, mutta edessä vähintään 37 vuotta. Tuona aikana hän todennäköisesti vaihtaa useita kertoja työpaikkaa ja luultavasti myös ammattia. Sitä, millainen paikka maailma ja Suomi 2040-luvulla on elää ja tehdä työtä, on vielä mahdoton ennustaa.

Elinkeinorakenteessa tapahtuvia muutoksia, työmarkkinoiden toimintaa ja uusien työpaikkojen syntymistä on järkevää ennustaa noin kymmenen, enimmillään 20 vuoden aikajänteellä. Mitä pidemmälle tästä hetkestä mennään, sitä epävarmemmaksi ennustaminen käy ja virheiden mahdollisuus kasvaa. Tutkimuslaitosten ja ministeriöiden ennusteet työmarkkinoista ja väestön koulutustarpeesta ulottuvat 2020-luvulle.

Vaikka muutosvauhti on kiihtynyt, 15 vuotta on aika, jossa ammattirakenteessa ei ehdi tapahtua suuria muutoksia. Vuonna 2025 työntekijöistä valtaosa tekee samantyyppisiä töitä kuin nyt.

Perinteiset miesten työt vähenevät

Teollisuudesta on hävinnyt kymmenessä vuodessa 90 000 työpaikkaa ja kehitys näyttää jatkuvan. Se tarkoittaa, että SAK:laisistakin entistä harvempi pukee ensi vuosikymmenellä Tonin tapaan haalarit jalkaan töihin mennessään. Yhä useampi SAK:lainen sen sijaan työskentelee tulevaisuudessa palveluiksi luokiteltavissa töissä.

Elinkeinorakenteen muutos koettelee erityisesti miehiä. Työpaikkoja katoaa perinteisiltä miesten aloilta kuten metsäteollisuudesta ja niitä syntyy matalapalkkaisemmille naisten aloille. Väestön ikääntyessä terveys- ja hoivapalvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Alan työvoiman tarve on niin suuri, että se imisi peräti kaksi nuorten ikäluokkaa kokonaan.

Suomalaisilla työmarkkinoilla 1990-luvun alun lama merkitsi isoa ja pysyvää muutosta. Sen jälkeen työsuhteet ovat lyhentyneet ja työttömyyksien alkamis- ja päättymisvauhti on kiihtynyt. Vuosittain työttömyyksiä alkaa ja päättyy 850 000 ja työpaikoista arviolta 10 prosenttia poistuu. Työelämä on muuttunut työntekijän näkökulmasta epävarmaksi. Elinikäisiä työpaikkoja ei enää ole ja tulevaisuudessa yhä vähemmän myös elinikäisiä ammatteja.

Työlliset toimialoittain 1996 ja 2011

Siistit sisätyöt houkuttelevat

Toni Korhonen opiskeli peruskoulun jälkeen kelloseppäkoulussa mikromekaniikkaa. Opinnot jäivät kuitenkin kesken. Armeijassa Toni toimi aseseppänä ja sai tuntumaa konepajalla työskentelyyn. Hitsaamaan hän on opetellut nykyisen työnantajan leivissä. Vanhemmat työntekijät ovat tarvittaessa opastaneet ja aluksi Toni harjoitteli itsekseen iltaisin. Nyt hitsaustaidoista on todistus myös paperilla.

Tonia oman osaamisen kehittäminen kiinnostaa ja innostaa – ei tosin niinkään koulunpenkillä vaan työssä. Hitsaajana et ole koskaan valmis, aina voit tulla paremmaksi, Toni sanoo.

Reijo Lehtinen toivoo, että Tonin kaltaisia nuoria olisi enemmän. Konepajalla työskentely ei nuoria kuitenkaan houkuttele, ala on ukkoutumassa. Toni listaa työn huonoiksi puoliksi raskauden, melun ja likaisuuden. Hän epäilee, että se on myös yksi syy, miksi ala ei kiinnosta nuoria. Konepajalla työskentelevät isät eivät suosittele ammattia lapsilleen, vaan haluavat, että he opiskelevat pidemmälle siistimpiin hommiin, Toni miettii.

Koulutuksesta eväitä uuteen työhön

Isien toiveet ovat toteutuneet, sillä suomalaisten koulutustaso on noussut huimasti. Silti 20–30-vuotiaista nuorista 110 000 on pelkän peruskoulutuksen varassa. Jos he jäävät työttömiksi, heidän työllistymisensä uudestaan ilman lisäkoulutusta on vaikeaa.

Yritysten menestymisen edellytys ovat työntekijät, joiden osaaminen on ajantasalla ja vastaa yritysten tarpeita. Tähän voidaan vaikuttaa koulutus- ja työvoimapolitiikalla. Se millaisia ratkaisuja koulutus- ja työvoimapolitiikassa nyt tehdään, vaikuttaa työllisyyteen vuosia eteenpäin.

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi maaksi vuoteen 2020 mennessä. Jotta tässä onnistutaan työntekijöiden jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutukseen on panostettava paljon nykyistä enemmän. Tavoitteen toteutuminen edellyttää myös sitä, että työttömyyksien pitkittymistä ehkäistään kaikin mahdollisin keinoin.

SAK:laisten ammatillinen koulutus 2010

Pääkaupunkiseudulla jo työvoimapulaa

Suomessa on 2020-luvullakin töitä, joissa pärjää vähäisellä koulutuksella. Näiden matalasti palkattujen palvelualan töiden tekijöistä on kasvukeskuksissa jo nyt pulaa ja pula todennäköisesti pahenee tulevaisuudessa. Arvioiden mukaan pääkaupunkiseudun tulevasta työvoimantarpeesta 80 prosenttia on palvelualoilla ja alan työntekijöistä yhä useampi on maahanmuuttaja.

Toni Korhonen sanoo pienen empimisen jälkeen olevansa valmis harkitsemaan muualle muuttamista, jos työtä ei Lohjalta löytyisi. Muuttaminen ei kuitenkaan houkuttele, sillä Lohja on hyvä paikka asua ja harrastaa.

Tonille tärkeintä on nyt, että töitä riittää ja palkalla tulee toimeen. Kun kello tulee puoli neljä, Toni riisuu työhaalarit ja hyppää autoonsa. Illalla hän ei mieti työasioita vaan harrastaa. Tonin lajit ovat maastopyöräily ja hiihto. Niistä saa virtaa seuraavaan työpäivään.

Pirjo Pajunen