Oppivelvollisuusiän nostaminen on hyvä keino torjua nuorten syrjäytymistä, linjasivat tutkijat SAK:n ja Akavan järjestämässä seminaarissa. SAK on ehdottanut oppivelvollisuuden jatkamista toisen asteen koulutukseen.

Oppivelvollisuusiän nosto maksaa liikaa ja on tuloksetonta, jos opiskeleminen perustuu pakkoon eikä omaan motivaatioon. Tämä on myytti, jonka tutkijat kumosivat Parempaa koulutuspolitiikkaa -seminaarissa viime viikolla.

Professori Roope Uusitalon mukaan oppivelvollisuusiän nostaminen ei ratkaise kaikkia nuorten syrjäytymisen ongelmia, mutta voi auttaa vaaravyöhykkeessä olevia nuoria saamaan ammatin ja työpaikan.

– Oppivelvollisuus on tehokas tapa pitää nuoret koulussa. Peruskoulu perustuu pakkoon ja sen suorittavat käytännössä kaikki nuoret, vaikka eivät niin motivoituneita olisikaan.

Syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle paljon

Tutkimusten mukaan ”pakolla” kouluttaminen kannattaa niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Aihetta on tutkittu melko vähän, mutta saadut tutkimustulokset osoittavat, että pidempi oppivelvollisuus vähentää koulupudokkaiden määrää, lisää halukkuutta jatkokoulutukseen, vähentää työttömyyttä ja parantaa odotettavissa olevaa tulotasoa.

Roope Uusitalo ja tutkijatohtori Hannu Karhunen korostivat, että oppivelvollisuusiän pidentämisen kustannuksia on järkevää arvioida pitkällä aikavälillä.

– Jos nuori jää ilman ammatillista koulutusta ja syrjäytyy, yhteiskunnalle koituvat kustannukset ovat joka tapauksessa suuret.

Peruasteen koulutuksella ei enää pärjää

Suomessa on yli 600 000 aikuista, joilla on vain perusasteen koulutus. Heistä työssä on harvempi kuin joka kolmas. Erityisen huono on vähän koulutettujen nuorten tilanne. Perusasteen varassa olevista 25-vuotiaista työttömänä on 60 prosenttia.

– Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste laskee. Tämä puoltaa oppivelvollisuusiän pidentämistä toiselle asteelle, sanoi SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen seminaarissa.

Hän harmitteli, että keskustelussa on juututtu koulutuksen kustannuksiin ja unohdettu laajempi tarkastelu ja kytkös työelämän digitalisoitumiseen.

Jos perusasteen suorittaneiden työllisyysaste olisi sama kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneilla, työelämässä olisi noin 146 000 ihmistä enemmän kuin nyt, Koskinen muistutti.

Koulutus kannattaa vaikka toisin väitetään

Tutkijatohtori Hannu Karhunen torppasi seminaarissa suositun hokeman, jonka mukaan koulutus ei enää kannata.

– Työelämän epävarmuuden ja alakohtaisten erojen lisääntymisestä huolimatta kaikki tilastot osoittavat, että koulutus kannattaa, jos mittareina käytetään työllistymistä ja tulotasoa.

Hänen mukaansa erityisen hyvin pärjäävät ne, joilla on korkea-asteen koulutus.

Karhunen onkin huolissaan lukiokoulutuksen suosion vähenemisestä. Korkea-asteen koulutukseen menevien osuuden kasvu on pysähtynyt ja koko väestön koulutustason nousu hidastunut.

– Meillä on yhä enemmän töitä, jotka vaativat korkeaa osaamista ja kykyä omaksua uutta tietoa. Siksi kehityksen suunta on huolestuttava.

Pirjo Pajunen