SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola korostaa tätä mieltä -kirjoituksessaan, että Suomen talouden kehitys on ollut ennakoitua heikompaa ja kilpailukykymme on heikentynyt nopeasti.

Palkkamaltti on tarpeen koska Suomen talouskehitys on ollut paljon ennakoitua heikompaa. Kilpailukykymme on vajonnut muutamassa vuodessa euroajan heikoimmalle tasolle. BKT on nyt noin 10 miljardia euroa pienempi kuin mitä raamisopimuksen syntyhetkellä vuonna 2011 ennakoitiin.

Tämän vuoksi palkankorotukset ovat hyvin maltilliset elokuun lopussa syntyneessä neuvottelutuloksessa kasvu- ja työllisyyssopimuksesta. Sopimuksen ensimmäisenä vuonna palkat nousisivat kaikilla 20 euroa ja toisena vuonna 0,4 prosenttia.

Kun jaettavaa on vähän, tärkeää on, että palkankorotukset ovat oikeudenmukaisia. Ensimmäisen vuoden euromääräinen korotus suosii pienempipalkkaisia. Sen ansiosta kaikkein pienipalkkaisimpien ostovoima pystytään lähes turvaamaan nykytasolla, kun taas suurempipalkkaisilla ostovoima laskee tulevina vuosina.

Suuri osa pienestä jakovarasta käytettiin sopimuksessa palkankorotusten sijasta eläkemaksujen nostoon. Ratkaisu on sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeä: nousevat eläkemaksut varmistavat työeläkkeiden rahoituksen kestävyyden. Tämän päivän ostovoimaa ei haluttu parantaa tulevia eläkkeitä vaarantamalla.

Neuvottelutulokseen sisältyy myös parannuksia työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa oleville, kun työttömyysturva paranee. Työttömyyspäivärahan omavastuu lyhenee kaikilta ja 300 euron suojaosa helpottaa pienten työtulojen ja työttömyysturvan yhteensovitusta.