Yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että työttömät pääsevät työelämään mahdollisimman nopeasti, ajatellaan Tanskassa, jossa yhden virkailijan vastuulla on 12 työtöntä. Suomessa vastaava luku on 166.

– Työttömyys on töistä rankimpia, sanoo Tine Hansen, joka toimii tiiminvetäjänä Gladsaen työkeskuksessa Tanskassa.

Gladsaxe on Kööpenhaminan esikaupunki, ja työkeskus vastaa meikäläistä työ- ja elinkeinotoimistoa. Siellä siis autetaan työttömiä työpaikan etsimisessä. Suomalaisiin kollegoihinsa verrattuna Tine Hansenilla ja hänen työtovereillaan on huomattavasti enemmän resursseja työnsä hoitamiseen.

– Varojen ohjaaminen työvoimapolitiikkaan on kannattava sijoitus, kun työttömyysjakso jää mahdollisimman lyhyeksi. Yhteiskunta tienaa rahaa jokaisesta päivästä, jonka ihminen on töissä eikä työttömänä. Se on valtavan tärkeää myös ihmiselle itselleen, hän sanoo.

Tine Hansenin mukaan myös tanskalaiset poliitikot ovat alkaneet ajatella työvoimapoliittisia palveluja sijoituksena ja myöntävät sen vuoksi tarvittaessa auliisti lisärahoitusta.

Tilastojen mukaan Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa on keskimäärin 166 työtöntä yhtä virkailijaa kohti. Ruotsissa vastaava luku on 25, ja Tanskassa kunkin virkailijan vastuulla on 12 työtöntä.

Gladsaxen työkeskuksessa on noin 200 työntekijää mutta vain 4 500 asiakasta toimenpiteiden piirissä. Lukuun sisältyvät työttömien ohella myös työssä käyvät vammaiset, jotka tarvitsevat työkeskuksen apua tai tukea.

Työttömyyskassalla tärkeä tehtävä – keskustelut käydään kasvotusten

Suomessa saattaa mnnä vuosi tai enemmänkin ilman, että työtön tapaa työ- ja elinkeinotoimiston virkailijaa ja pääsee keskustelemaan tämän kanssa. Tine Hansen pudistaa päätään tämän kuullessaan.

– Me puhumme usein työttömien kanssa. Lain mukaan meidän on keskusteltava heidän kanssaan kolmen kuukauden välein, mutta se ei riitä. Työttömän motivaatio laskee heti, kun hän lähtee täältä, Tine Hansen sanoo ja tähdentää, että keskustelut käydään kasvotusten, ei puhelimen tai tietokoneen välityksellä.

Työkeskusten lisäksi myös työttömyyskassat auttavat työttömiä työpaikan etsimisessä. Työttömän on tavattava työttömyyskassan edustaja ensimmäisen kerran kahden viikon sisällä työttömyyden alkamisesta ja jätettävä tälle cv:nsä.

Sitten työttömyyskassa, työkeskus ja työtön laativat yhdessä työllistymissuunnitelman. Ensimmäisten kuuden kuukauden aikana työtön keskustelee useaan otteeseen joko työttömyyskassan tai työkeskuksen tai molempien kanssa.

Järjestelmän haittapuolena on, että työttömän voi olla vaikea tietää, milloin hänen kuuluu keskustella työttömyyskassan ja milloin työkeskuksen kanssa. Eva Obdrup johtaa 3F-liiton työttömyyskassaa, joka on 240 000 jäsenellään Tanskan suurin työttömyyskassa.

– Haluaisimme huolehtia kolmen ensimmäisen kuukauden tapaamisista, hän sanoo.

Liittojen mielestä työttömyyskassat tietävät parhaiten, missä on työpaikkoja. Työkeskusten tulisi liittojen mukaan keskittyä niihin, jotka eivät ole löytäneet työpaikkaa kolmessa kuukaudessa.

3F:llä on 65 paikallistoimistoa, eli enemmän kuin millään muulla tanskalaisella työttömyyskassalla. Eva Obdrup painottaa, että 3F:n vahvuus on juuri siinä, että se voi tavata työttömiä ja keskustella heidän kanssaan niin monella paikkakunnalla.

– Jäsen ei ehkä osaa kirjautua e-palveluun. Hän voi siinä tapauksessa tulla toimistoomme, jossa häntä autetaan, Obdrup sanoo.

Työtön voi saada mentorin

Resurssien suuruus näkyy myös työkeskusten tarjoamissa palveluissa. Tine Hansen Gladsaxesta kertoo heikoimmassa aemassa oleville kehitetystä kiinnostavasta mentoriohjelmasta. Työkeskus voi esimerkiksi osoittaa sosiaalisen mentorin henkilölle, jolla on niin suuria ongelmia, ettei hän pysty tulemaan omin avuin työkeskukseen.

– On turha sanoa, että "hoida tuo ahdistuksesi ensin ja hae sitten työtä". Kummastakin asiasta on huolehdittava yhtä aikaa, Tine Hansen korostaa.

Mentorin voi saada myös henkilö, joka ei ole koskaan ollut työelämässä, ja mentori opettaa hänelle, miten työelämä toimii. Tanskaa osaamaton maahanmuuttaja puolestaan voi saada harjoittelupaikallaan kielimentorin.

– Mentori voi olla joko työtoveri tai joku ulkopuolinen, ja me maksamme mentorista esimerkiksi viideltä tunnilta viikossa, jos yritys palkkaa työttömän. Yleensä maahanmuuttaja ohjataan kielikurssille, mutta se ei ole paras tapa kielen oppimiseen. Täytyy olla työelämässä ja oppia siellä käytetty kieli, Tine Hansen sanoo.

Työkeskus tarjoaa erityispalveluita muillekin heikoille ryhmille, esimerkiksi kouluttamattomille nuorille. Nyt on lisäksi käynnistetty hanke, jossa raskaana oleville naisille tarjotaan erityistoimenpiteitä.

– Yritämme puuttua asiaan varhaisessa vaiheessa, sillä sosiaaliavustusten varassa elävien vanhempien lapsista ja nuorista tulee muita helpommin myöhemmin tuella eläjiä.

Samalla lailla autamme sosiaalisesti eriytyneillä alueilla asuvia, jotka tilastollisesti ovat muita useammin työttömiä.

– He tarvitsevat muita enemmän apua voidakseen hakea työtä samoilla edellytyksillä kuin muutkin, Tine Hansen sanoo.

Työharjoittelu ja palkkatuki auttavat työllistymään

Tine Hansen sanoo työkeskuksen pitävän tiiviisti yhteyttä alueen yrityksiin. Lyhyehkö työharjoittelu tai palkkatuki ovat yksi tapa tarjota työttömille arvokasta työkokemusta. Harjoittelupaikkoja etsitään ennen kaikkea yksityiseltä sektorilta, koska yksityiset työnantajat ovat halukkaampia tarjoamaan harjoittelun päätteeksi työsuhteen. Harjoitteusta on myös suurta hyötyä, kun hakee työtä muualta.

– Työhaastattelussa voi sanoa, että "vastahan minä tein sitä eilen".

Tine Hansenin mukaan myös koulutukseen on varattu runsaasti resursseja, joiden avulla on tarkoitus saada työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaamaan.

– Hallitus analysoi työmarkkinoiden tarpeet ja korvamerkitsee rahat ihmisten kouluttamiseksi tiettyihin ammatteihin. Me maksamme tämän täsmäkoulutukseen.

Lue myös juttu Joka kolmas tanskalainen vaihtaa vuosittain työpaikkaa.

Jonny Smeds