Kouvola säästää muun muassa vähentämällä työntekijöitä. Se voi tarkoittaa irtisasanomisia, myöntää kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka (kok).

Kouvola aikoo karsia pois 325 henkilötyövuotta. Työ aloitetaan ensi vuoden alussa ja kun se on saatu päätökseen vuonna 2015, Kouvolan kaupungin palveluksessa on noin 5 700 työntekijää. Nyt työntekijöitä on noin 6 200. Näin kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka.

Uuden Kouvolan syntymistä viisi vuotta sitten avitti useita vuosia jatkunut talouden heikentyminen. Kunnat olivat kukin tahollaan käyneet läpi kuntalaisten palveluja. Tilanne alkoi olla vaikea. ─ Supistaminen ei enää ollut järkevää, vaan oli aika ottaa seuraava askel. Meillä on edelleen edessä monia haasteita, mutta teimme mielestäni oikean päätöksen, sanoo Jari Larikka.

Eniten keskustelua herätti uuden kaupungin nimi. Kun Kouvolasta lopulta päästiin yksimielisyyteen, moni muukin pala solahti paikoilleen. ─ Itse yhdistyminen ei ollut se suurin päätös. Niiden vuoro tuli myöhemmin, kun ryhdyimme tarkastelemaan palveluverkkoa. Ja ensi vuoden alussa vuorossa ovat henkilöstörakenteet.

Tulossa rajuja leikkauksia

Henkilötyövuosien vähentäminen tarkoittaa, että 325 henkeä irtisanotaan ja päälle tulevat vielä eläkkeelle lähtijät. Mikäli irtisanomisiin joudutaan, niin niistä tiedotetaan aikaisintaan tammikuussa 2014, ja ensimmäiset joutuvat lähtemään puolen vuoden irtisanomisajan jälkeen eli ensi vuoden kesäkuun lopussa. Larikka sanoo, että kunnan uuden organisaation on määrä valmistua syksyllä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa Kouvola säästää uudistamalla organisaatiota niin, että rekrytointitarve vähenee. Kuusankosken aluesairaala aiotaan lakkauttaa. Suunnitelmat ovat kohdanneet vastarintaa, valtuusto äänestää asiasta toukokuussa.

– Uusi perus- ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon yhdistävä hoitolaitos Ratamo on meidän suurprojektimme. Valtuuston tekemien päätösten mukaan sen sijoituspaikaksi tulee Kotiharju Kouvolan keskustan tuntumassa.

Kouluverkosto on niin ikään monia kiinnostava asia. Asukkaiden aktiivisuus on pelastanut yhden koulun vanhassa Kouvolassa, mutta esimerkiksi Valkealan Oravalan peruskoulu – on saanut väistyä. Kahdesta keltaisesta puurakennuksesta koostuvassa, 15 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta sijaitsevassa koulussa roikkuu jo Myytävänä-kyltti.

Palvelut yhä kauempana

Kouvolassa on 87 000 asukasta, mutta se menettää vuosittain keskimäärin 300 asukasta. Paperi-, tekstiili- ja elintarviketeollisuudesta on kadonnut suuria työpaikkoja. Taantuma tuli yhtä aikaa kuntien yhdistymisen kanssa.

Tavoitteena oli luoda elinvoimainen kunta, joka turvaisi kuntalaisten palvelut. Kuinka tässä on onnistuttu? ─ Nurkkapatriotismi nostaa päätään, kun kunnan eri osat käyvät köydenvetoa palveluista. Laadusta ei tingitä, mutta palveluja on pakko keskittää. Meillä ei ole varaa järjestää palveluja joka puolelle kuntaa, Larikka sanoo.

Larikka myöntää, ettei kehitys ole kaikkien kannalta myönteistä. Maaseudulla asuvien matka palvelujen äärelle kasvaa. Elinkeinorakenteessa on Larikan mukaan vielä paljon toivomisen varaa, mutta vanhan säilyttäminen ja uuden luominen samalla on vaikea yhtälö.

Uusi Kouvola on joutunut nostamaan veroäyrinsä 20:een ja se on noussut kaikissa vanhoissa kunnissa. Kouvola on joutunut ottamaan lainaa, mutta velkataakka on keskimääräinen.

Seuraavaksi on valtion vuoro

Kouvolan talouden arvioidaan kulkevan 15 miljoonaa miinuksella joka vuosi seuraavien neljän vuoden ajan. Lomautusten odotetaan tuovan seitsemän miljoonan säästöt tänä vuonna.

─ Lomautuksiin ei ole mukava turvautua, mutta mitä muutakaan voisimme tehdä. Huono puoli on se, että työssä olevien kuormitus kasvaa. Ongelmia tulee erityisesti opetusalalla, sanoo Larikka, joka on itse ammatiltaan paloesimies ja siten kunnan työntekijä.

Larikka on vakuuttunut siitä, että kuntien yhdistyminen oli ainoa oikea ratkaisu. Mutta jos rahat eivät riitä sittenkään, kun organisaatio on pantu kokonaan uusiksi, vaihtoehdot ovat vähissä. ─ Lainalla ei pitemmän päälle voi elää. Kouvolalla on kaikki edellytykset onnistumiseen, mutta jos me emme onnistu, niin sitten on valtion vuoro päättää, mitä pitää tehdä..

Ja entä jos kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ei onnistu? ─ Sitten on Suomen valtio konkurssissa. Me olemme tarttuneet kaikkiin kuntataloutta rasittaviin ongelmiin. Minun puolestani hallitus saa vaikka kaatua, jollei se pysty näitä päätöksiä tekemään, sanoo Jari Larikka.

Ingegerd Ekstrand