SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haringin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on hakoteillä esittäessään työterveyshuollon heikentämistä osana terveydenhuollon uudistamista.

Työterveyshuollossa on keskityttävä ennaltaehkäisyyn sairauksien hoitamisen sijaan.

– Sairauksien hoitokin on tärkeää ennaltaehkäisyn kannalta. Nykyään painotetaan työkyvyn hallintaa, se vaatii onnistuakseen tietoa työpaikan sairauksista. Työkyvyn hallintaa olisi vaikea toteuttaa, jos sairauksien hoito ei kuuluisi lainkaan työterveyshuollolle.

Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy on jäänyt työterveyshuollossa liian vähälle huomiolle.

– Joissakin tapauksissa näin on käynyt. SAK on korostanut ennaltaehkäisyn tärkeyttä. Siihen on panostettava nykyistä enemmän.

THL:n esitys lisäisi palkansaajien maksutaakkaa.

– Kyllä, THL esittää palkansaajien sairausvakuutusmaksun korottamista. THL:n esitys merkitsee myös sitä, että työnantajien rahoitus sairaanhoitoon loppuisi. Esimerkiksi vuonna 2011 työnantajat rahoittivat työterveyshuollon sairaanhoitoa 420 miljoonalla eurolla.

Nykyisenkaltainen työterveyshuolto lisää kansalaisten välisiä terveyseroja.

– Voi kysyä, lisääkö työterveyshuollon hyvä toiminta vai terveyskeskusten heikko toiminta terveyseroja. Minusta terveyseroja lisää perusterveydenhuollon toimimattomuus. Terveyskeskuksen vastaanotolle ei pääse yhtä hyvin kuin työterveyshuoltoon.

Työterveyshuolto vie lääkärit terveyskeskuksista.

– Lääkärit eivät lähde terveyskeskuksista, jos työ on mielekästä ja työolot kunnossa. Monissa terveyskeskuksissa on edelleenkin riittävästi lääkäreitä ja palvelut pelaavat. Näissä paikoissa johtamiseen ja työkuormitukseen sekä työn mielekkyyteen on kiinnitetty riittävästi huomiota. Terveyskeskuksilla ja THL:llä on tässä peiliin katsomisen paikka.

Pirjo Pajunen