SAK tarvitsee säännöt, jotka mahdollistavat ketterän toiminnan ja päätöksenteon. Nyt päätöksentekoportaita on liikaa, sanoo järjestöpäällikkö Eija Harjula.

SAK:n ylin päättävä elin, edustajakokous, kokoontuu viiden vuoden välein. Se on nykymaailmassa pitkä aika.

– Kun edustajakokousta viimeksi valmisteltiin, huomasimme, että päätöksentekomallimme ei ole oikein tästä maailmasta. Edustajakokouskausi on liian pitkä eikä se anna edustajille mahdollisuutta todelliseen päätöksentekoon, sanoo Eija Harjula.

SAK:n säännöt ovat lähes yhtä vanhat kuin järjestö. Sääntöjä on vuosien varrella viilattu, mutta perinpohjaista uudistamista ei ole tehty. Viimeksi koolla ollut edustajakokous päätti, että SAK:n sääntöjen toimivuus arvioidaan ja seuraava, vuonna 2016 pidettävä edustajakokous päättää tarvittavista muutoksista.

Eija HarjulaEija Harjula painottaa, että sääntöjen uudistaminen ei ole vain tekninen pykälämuutos. Uudistamisen yhteydessä on mietittävä SAK:laisen ay-liikkeen tehtävä yhteiskunnassa ja keskusjärjestön ja jäsenliittojen suhde ja suhteen pelisäännöt. Sääntöjä voidaan uudistaa vasta sitten, kun löytyy yhteinen näkemys siitä, miksi sääntöjä uudistetaan, mihin uudistuksella tähdätään ja ketä varten muutoksia tehdään.

– Sääntöjen muuttaminen on iso prosessi, sitä ei voi tehdä äänestämällä. Uudistus edellyttää liittojen yksituumaisuutta ja kentän laajaa hyväksyntää.

Sääntöjen tuettava järjestön strategiaa

Eija Harjulan mielestä sääntöjen muuttamisen yhteydessä on mietittävä myös SAK:n strategiaa, vaikka säännöt ja strategia ovat kaksi eri asiaa.

– Säännöt vaikuttavat strategiaan eivätkä nämä kaksi saa olla ristiriidassa keskenään. Sääntöjen pitää mahdollista toiminta, ei rajoittaa sitä.

Sääntöuudistuksen tavoitteena on tehokas, nopea ja läpinäkyvä päätöksentekojärjestelmä. Nyt päätöksenteon portaita on paljon. Pääsääntöisesti kerran kuukaudessa kokoontuvan jäsenliittojen puheenjohtajista koostuvan hallituksen yläpuolella ovat työvaliokunta, kaksi kertaa vuodessa kokoontuva valtuusto ja viiden vuoden välein koolle kutsuttava edustajakokous. Harjulan mukaan ylin päättävä elin on sidottava tiukemmin SAK:n toimintaan.

Myös toimintatapojen on muututtava

SAK on liittojen liitto, eikä SAK:lla ole henkilöjäseniä. Tämä asia ei ole sääntöuudistuksessa muuttumassa. Silti on tärkeää miettiä, voidaanko yksittäisen jäsenen kiinnittymistä ja osallisuutta vahvistaa. Jäsenen näkökulmasta SAK on etäinen toimija.

– Tiedonkulkua on parannettava ja vuorovaikutusta lisättävät eri toimijoiden kuten ammattiosastojen kanssa. Tämä ei ole kuitenkaan sääntöasia vaan liittyy ay-liikkeen toimintakulttuuriin. Tarvitaan muutoksia, jotka mahdollistavat projektiluonteisemman toiminnan, Eija Harjula sanoo.

Hänen mukaansa on myös mietittävä, onko tasa-arvonäkökulma tuotava sääntöihin nykyistä voimakkaammin. Kysymys ei ole vain sukupuolten välisestä tasa-arvosta vaan siitä, miten muun muassa maahanmuuttajat voidaan huomioida nykyistä paremmin.

Eija Harjula korostaa, että SAK:n säännöt eivät ohjaa paikallista toimintaa, vaikka paikallisesta toiminnasta on kirjaus säännöissä. Sääntöuudistuksen rinnalla kulkeekin alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittäminen.

Pirjo Pajunen