SAK:ssa toivotaan, että ensi vuoden alussa voimaan tuleva lakipaketti työntekijöiden osaamisen kehittämisestä kannustaa työnantajia nykyistä paremmin kouluttamaan henkilöstöään.

Mikko KoskinenSAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen sanoo, että nyt on hyvä mahdollisuus satsata erityisesti vähemmän koulutettujen työntekijöiden kouluttamiseen. Tätä toivoo myös lakimies Minna Tanska, joka osallistui SAK:n edustajana lakiesityksen viimeistelyyn työryhmässä.

Pitkään neuvotellusta ja valmisteilla olleesta lakiesityksestä sovittiin alun perin työmarkkinoiden raamisopimuksessa vuonna 2011. Uuden lain lisäksi mm YT-lain henkilöstön koulutusta koskevia kohtia tarkennetaan.

Lakiesityksen mukaan työnantaja voi saada työntekijän koulutuksesta verovähennyksen tai koulutuskorvauksen kolmelta koulutuspäivältä vuodessa. Tämän toivotaan kannustavan työnantajia kouluttamaan henkilöstöään.

– Lakiesitykseen sisältyy viesti siitä, että kaikki työntekijät tarvitsevat oman osaamisensa kehittämistä. Nyt valtio on varannut tähän kymmeniä miljoonia euroja rahaa. Ne on syytä ottaa työpaikoilla käyttöön, sanoo Mikko Koskinen.

Laki koskee sekä kokoaikaisia että osa-aikaisia työntekijöitä yrityksissä, kunnissa ja valtiolla. Yrityksissä työnantaja saa koulutuksesta verovähennyksen, valtiolla ja kunnissa koulutuskorvauksen.

Kolutusta kannattaa pyytää

Työntekijät pääsevät uuden laita myötä vaikuttamaan aiempaa paremmin työpaikan koulutussuunnitteluun. Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saadakseen työnantajan täytyy laatia kirjallinen koulutussuunnitelma yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Tämä koskee myös alle 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä, jos ne haluavat taloudellisen kannusteen.

– Koulutussuunnitelman on katettava kaikki henkilöstöryhmät ja siinä on tehtävä arvio henkilöstön osaamisesta. Yksittäiset koulutuspäätökset tehdään tämän arvion pohjalta, Minna Tanska selvittää.

Hän huomauttaa, että säännökset eivät velvoita työnantajia kouluttamaan jokaista työntekijää joka vuosi.

– Työntekijällä on kuitenkin jatkossa oikeus pyytää keskustelua oman ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Tähän keskusteluun voi halutessaan ottaa luottamusmiehen mukaan. Työnantajan on myös pyydettäessä yhteistoimintamenettelyssä selvitettävä, miten ammatillisen osaamisen kehittämisestä huolehditaan niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat pidempään jääneet ilman koulutusta.

Yhteistoimintalaki velvoittaa käsittelemään henkilöstön koulutustavoitteet vuosittain yhteistoimintamenettelyssä. Näin ei kuitenkaan läheskään aina tehdä. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä käy ilmi, että puolessa yrityksiä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa ei ole luottamushenkilöiden mukaan käsitelty yhteistoiminnassa. Tähän toivotaan nyt muutosta.

– Yhteistoimintalakien noudattamista valvoo YT-asiamies. Hän voi tarvittaessa asettaa uhkasakon lain määräysten laiminlyömisestä, muistuttaa Minna Tanska.

Tukea osaamiseen

Kaikki työnantajan tarjoama koulutus ei automaattisesti oikeuta työnantajaa saamaan verovähennystä tai koulutuskorvausta. Lakiesityksen mukaan taloudellinen kannuste koskee koulutusta, joka kehittää työntekijän ammatillista osaamista hänen nykyisissä tai tulevissa työtehtävissään. Koulutuksen on tapahduttava työaikana, ja sen ajalta on maksettava palkkaa.

Koulutus voi olla ulkopuolisen järjestämää kurssimuotoista koulutusta, seminaareja tai yrityksen sisäistä koulutusta.

– Erilainen lisä- ja täydennyskoulutus kuten oppisopimuskoulutus, näyttötutkinnot tai kielikoulutus, jos työntekijä tarvitsee työssään kielitaitoa, oikeuttavat työnantajan verovähennykseen tai koulutuskorvaukseen. Tavanomainen työhön perehdytys tai opastus ei tähän oikeuta, sanoo Minna Tanska.

Yksi koulutuspäivä on kuusi tuntia ja se voidaan pilkkoa osiin.

– Esimerkiksi kielikoulutus, jota tarjotaan kuusi kertaa tunnin pätkissä, on yksi koulutuspäivä.

Toteutumista seurataan

Minna Tanska pitää tärkeänä sitä, että työpaikoilla jatkossa seurataan, miten koulutussuunnitelmat käytännössä toteutuvat. Seurannan aikataulutus ja menetelmät on kirjattava koulutussuunnitelmaan.

Myös uuden lain vaikutuksia seurataan. Kolmikantaisesti on sovittu, että lain tavoitteiden toteutumista arvioidaan kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

– Arvioinnissa olennaista on, paraneeko työntekijöiden mahdollisuus osallistua koulutukseen, kohdistuuko koulutus aiempaa tasapuolisemmin koko henkilöstöön ja miten ikääntyneet ja työkyvyttömyys- tai työttömyysuhan alaiset sekä osatyökykyiset on koulutussuunnitelmissa huomioitu.

Osapuolet ovat sitoutuneet muuttamaan lakia, jos toivottuja tuloksia ei tule.

Pirjo Pajunen