Fazerilla työhön paluuta tuetaan olemalla työntekijään yhteydessä jo sairausloman aikana. Työt aloitetaan tekemällä lyhennettyä työaikaa. Joskus palaajalle räätälöidään uusi työ.

Minua huolestuttaa se, että mielenterveysongelmista tuntuvat kärsivän nuoretkin työntekijät. He voivat joutua pitkälle sairauslomalle tai jopa työkyvyttömyyseläkkeelle. Niin ei pitäisi päästä käymään, sanoo Fazerin makeistehtaan pääluottamus Pentti Aaltovirta.

Tehtaalla on eniten pitkiä sairauslomia tuki- ja liikuntaelinten vaivojen takia, mutta mielenterveyssyistäkin on sairauslomalle jouduttu.

– Olemme ehkä yliaktiivisia ja otamme yhteyttä pidemmällä sairauslomalla olevaan jo hyvissä ajoin ennen sairausloman päättymistä, oli sairausloman syy mikä tahansa. Pyydämme käymään työpaikalla, jos se vain on mahdollista. Ensimmäinen palaveri, jossa töihin paluuta yhdessä suunnitellaan, pidetään ennen sairausloman päättymistä, kertoo Aaltovirta.

Työterveysneuvotteluun osallistuu työntekijän lisäksi lääkäri, tarvittaessa fysioterapeutti ja useimmiten pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu. Paikalla on lähiesimies ja usein myös henkilöstöhallinnon edustaja.

– Rupeamme yhdessä aktiivisesti hakemaan sopivaa työskentelypaikkaa ja teemme suunnitelman koejaksosta. Alussa tehdään usein lyhennettyä työpäivää ja työviikkoa. Aloitetaan työt esimerkiksi neljällä tunnilla päivässä. Työaikaa voidaan sitten muutaman kuukauden jälkeen kasvattaa kuuteen tuntiin.

Aaltovirran mukaan tarvittaessa pyritään räätälöimään uusi työ, jos sopivaa ei ole tarjolla. – Meille suuri etu on oma työterveysasema. Siellä tunnetaan työt, joita teemme.

Tavoitteena on, että työntekijä voisi palata entiseen työhönsä, mutta aina se ei valitettavasti ole mahdollista, Pentti Aaltovirta sanoo.

Parhaassa tapauksessa osaaminen karttuu

On tärkeää, että työhön palaajalle löytyy hänen terveydentilaansa sopivaa tekemistä ja vielä parempi on, jos näissä tehtävissä on mahdollisuus kartuttaa ammatillista osaamista, sanoo työsuojeluvaltuutettu Tage Blomqvist.

– Laajemman tehtävävalikoiman luomisessa meillä on kehitystyö meneillään, Blomqvist kertoo.

Hän pitää tärkeänä, että luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu osallistuvat työterveysneuvotteluun. Fazerilla on sovittu, että työterveyshuolto informoi työntekijää siitä, että luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun voi pyytää mukaan neuvotteluun.

– Tilanteet eivät aina ole helppoja. Henkilöstönedustajalla on usein syvempää tietoa työtehtävistä ja työskentelyolosuhteista.

Blomqvist kokee, että mielenterveyssyistä sairauslomalla olleen työntekijän työhön paluun järjestäminen on haasteellisempaa kuin esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten vaivojen takia sairauslomalla olleiden.

– Henkisen puolen asioiden käsittelyssä on oltava hienovaraisempi. Kokemukseni mukaan mielenterveyden ongelmiin on myös vaikeampi tarttua ennaltaehkäisevästi.

Pitkä sairausloma ja epävarmuus työhön paluusta rasittaa henkisesti, oli sairausloman syy mikä tahansa, Tage Blomqvist huomauttaa.

Pirjo Pajunen