Ainakin pääkaupunkiseudulla voidaan puhua työmarkkinoiden jakaantumisesta kahteen kerrokseen, jolloin kaikkiin työntekijöihin ei sovelleta suomalaisia työehtoja. Pahimmillaan voidaan puhua suoranaisesta riistosta. – SAK ja ammattiliitot ovat jo vuosia sanoneet, että Suomessa rehottavat kahden kerroksen työmarkkinat. Nyt siitä on myös tilastollista näyttöä, SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä sanoo.

SAK ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat kritisoineet ankarasti Uudenmaan ELY-keskuksen viime marraskuussa tekemää päätöstä luopua siivousalan saatavuusharkinnasta Uudellamaalla. Linjaus avasi siivousalan työmarkkinat Uudellamaalla EU:n ulkopuolisista maista tuleville työntekijöille.

Eve KyntäjäSaatavuusharkinnasta luopumista ajoivat työnantajat. Päätös tehtiin, vaikka tilastojen perusteella siivousalalla ei ole minkäänlaista näyttöä työvoimapulasta. – Puuttuu luotettava ja puolueeton analyysi siitä, miksi työvoiman saatavuus on vaikeutunut ja mistä ulkomaisen työvoiman rekrytointitarpeet oikein johtuvat. Onko kyse huonoista työoloista, palkkakustannusten minimoimisesta vai aidosta työvoimapulasta, Kyntäjä pohtii.

Eve Kyntäjä sanoo, että saatavuusharkinnasta luopuminen ruokkii ulkomaisten työntekijöiden työehtojen polkemista ja edesauttaa koko alan työehtojen rapautumista. Toimeentulo-ongelmista ja osa-aikatyöstä kärsivät jo suomalaisten ja Suomessa asuvien maahanmuuttajien lisäksi myös ne ulkomaiset työntekijät, jotka on rekrytoitu työvoimapulaan vedoten Suomeen.

Työntekijän oleskeluluvalle jatkoa hakeneista ulkomaalaisista siivoojista 40 prosenttia on saanut kielteisen päätöksen. Syynä on riittämätön toimeentulo, vähäiset työtunnit ja alipalkkaus. – Ulkomaisia työntekijöitä kohdellaan kuin kertakäyttöistä halpatyövoimaa. Vanhojen työntekijöiden tilalle rekrytoidaan uudet, kun entiset hyväksikäytetyt työntekijät joutuvat poistumaan maasta kielteisen oleskelulupapäätöksen saatuaan, sanoo Eve Kyntäjä. Hän pelkää, että ELY-keskuksen päätös oli vasta alkusoittoa. Työnantajat ovat esittäneet, että myös kokkien ja muiden keittiötyöntekijöiden saatavuusharkinnasta pitäisi Uudellamaalla luopua.

Ruotsi varoittava esimerkki

Ruotsi lopetti ulkomaisten työntekijöiden saatavuusharkinnan vuonna 2008. Työlupien määrä on muutoksen jälkeen lisääntynyt etenkin siivous- ja rakennusalalla. Ruotsin ammatillisen keskusjärjestön LO:n mukaan työlupien laiton kauppa ja suoranainen ihmiskauppa ovat myös lisääntyneet.

Hallitusohjelman mukaan Suomi ei luovu saatavuusharkinnasta kuluvalla hallituskaudella. ELY-keskuksen alueellinen päätös sotii siis myös hallitusohjelmaa vastaan. Hallitus lupaa seurata Ruotsin kokemuksia ja parantaa ulkomaisen työvoiman valvontaa muun muassa työehtojen osalta. Eve Kyntäjän mukaan valvonta ei ainakaan toistaiseksi ole tehostunut. Saatavuusharkinnan poistaminen ja työolojen valvonnan puutteellisuus on vaarallinen yhdistelmä.

Tilastot puutteellisia

Pääkaupunkiseudulla työskentelevistä siivoojista yli kolmasosa ja keittiöapulaisista noin 13 prosenttia on Tilastokeskuksen mukaan muita kuin Suomen kansalaisia. Ulkomaisia työntekijöitä on paljon myös rakennusalalla, mutta heidän tarkkaa määräänsä on vaikea arvioida. Arviointia hankaloittaa aliurakoitsijoina toimivien ulkomaalaisten yritysten ja Suomessa vain tilapäisesti työskentelevien lähetettyjen työntekijöiden suuri määrä.

SAK on huomauttanut useita kertoja ulkomaisen työvoiman tilastoinnin puutteista ja tehnyt ehdotuksia muun muassa työ- ja elinkeinoministeriölle tilastoinnin kehittämisestä. Tilastoinnin puutteisiin on puuttunut myös Valtiontalouden tarkastusvirasto. Tarkastusviraston arvion mukaan Suomessa työskenteli vuonna 2010 noin 90 000 vakituisesti maassa asuvaa työntekijää ja vähintään 50 000 tilapäistä ulkomaista työntekijää.

Pirjo Pajunen