SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen peräänkuuluttaa hallitukselta työttömyysturvan karenssien yksinkertaistamista. Nykyisellään järjestelmä rankaisee ja passivoi työttömiä.

Miksi karenssit ovat huono tapa kannustaa työttömiä työn vastaanottamiseen?

– Karenssien suurin ongelma on monimutkaisuus ja ennakoimattomuus. Työttömän on usein vaikea ymmärtää miksi karensseja asetetaan. Kannustamisen sijaan karenssit ovat kääntyneet rangaistuksiksi.

– Hallituksen valmisteilla olevissa uudistuksissa on luvassa lisää kirityksiä. Pahimmillaan työtön jää ilman päivärahaa, jos työtä tai palveluita ei yksinkertaisesti vain ole tarjolla.

Jos sinä saisit päättää, millä keinoilla kannustaisit työttömiä?

– Kaksi-kolme kuukautta ilman toimeentuloa on kohtuuttoman kova rangaistus. Parempi keino olisi ottaa käyttöön varoitusmenettely, jonka aikana työttömällä on mahdollisuus välttää karenssi korjaamalla omaa toimintaansa. Karenssiajat olisi myös puolitettava.

– Työttömät haluavat lähtökohtaisesti itse työllistyä mahdollisimman nopeasti ja tätä pitäisi tukea palveluilla. Palvelut eivät kuitenkaan synny tyhjästä, vaan tähän tarvitaan riittäviä resursseja TE-toimistoihin.

– Oppia voisi ottaa vaikka Tanskasta, jossa henkilökohtaista palvelua on tarjolla monikertainen määrä Suomeen verrattuna. Työllistyminen nähdään investointina, johon on syytä panostaa.

Riittääkö pieni viilaus vai pitäisikö karenssijärjestelmä uudistaa kokonaan?

– Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmä karensseineen kaipaa selkeää yksinkertaistamista. SAK on kannattanut hallituksen peräänkuuluttamaa sääntelyn purkua myös tältä osin.

– Nyt kaivataan luottamusloikkaa myös työttömien osalta. Pieni viilaus järjestelmään ei enää riitä, sillä karensseista on tullut liian monimutkaisia työttömille.

Pirjo Pajunen