Hyvä ikäohjelma huomioi eri-ikäiset työntekijät ja työpaikan olosuhteet. Ohjelmaa suunniteltaessa kannattaa miettiä, mitkä asiat ovat tärkeitä juuri meidän työpaikallemme, evästää SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring.

Ikäohjelman teko aloitetaan työpaikan tilanteen kartoittamisella: Millaisia työntekijöiden toiveet ja tarpeet ovat, mikä on työpaikan ikärakenne, kuinka kuormittavaa työ on ja millaisia työaikajärjestelyjä on käytössä.

– Yksi ja sama malli ei sovellu kaikille työpaikoille. Kannattaa miettiä, mitkä asiat ovat tärkeitä juuri meidän työpaikallemme, ja mitä on mahdollista toteuttaa, Kari Haring neuvoo.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saivat kesällä valmiiksi ikäohjelmamallin, jonka avulla työpaikoilla voidaan edistää työhyvinvointia ja lisätä tuottavuutta. Järjestöt toivovat, että mahdollisimman monella työpaikalla tutustuttaisiin malliin ja otettaisiin siitä käyttöön parhaiten soveltuvat keinot.

– Ikäohjelmamalli ei koske vain ikääntyneitä työntekijöitä, vaan tavoitteena on huomioida koko työura. Siksi puhumme mielellämme työkaarimallista, sanoo Kari Haring.

Ikäohjelmaa varten ei välttämättä tarvitse tehdä erillistä suunnitelmaa tai kehittämishanketta. Haringin mukaan olennaista on tunnistaa organisaation kannalta tarpeelliset toimenpiteet, toteuttaa ne ja seurata niiden vaikuttavuutta.

Osaksi muita ohjelmia tai suunnitelmia

Ikäohjelma voi olla osa työsuojelun toimintaohjelmaa, tasa-arvo-ohjelmaa tai henkilöstösuunnitelmaa. Se voidaan sisällyttää myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan tai koulutussuunnitelmaan. Kari Haring korostaa, että hyvin tehty ja toimiva ikäohjelma hyödyttää työpaikalla kaikkia ja on myös yhteiskunnan etu.

– Pitkällä aikavälillä työhyvinvoinnin lisääntyminen näkyy työurien pitenemisenä ja eläkkeelle siirtymisiän odotteen nousuna.

Eri-ikäisille omat ohjelmat

Kalkkikiveä louhivassa ja siitä tuotteita valmistavassa Nordkalkissa ryhdyttiin tuumasta toimeen jo yli kymmenen vuotta sitten. Yrityksessä laadittiin ikäohjelma yli 55-vuotiaille työntekijöille. Myöhemmin mukaan otettiin myös nuoremmat. Alle 35-vuotiaille ja keski-ikäisille on omat ohjelmansa.

– Henkilökunta on ottanut ohjelmat hyvin vastaan, erityisesti sen jälkeen, kun kaikki pääsivät ikäohjelmien piiriin, kertoo henkilöstön kehityspäällikkö Jenni Kosunen.

Yli 55-vuotiailla työntekijöillä on mahdollisuus ylimääräisiin terveystarkastuksiin. Pääluottamusmies Aki Juutin mukaan iäkkäät työntekijät ovat olleet tyytyväisiä mahdollisuuteen päästä normaalia perusteellisempaan kuntotarkastukseen.

Tuotannon työntekijöiden eläkkeelle jäämisikä nousi vuonna 2009 yli 63 vuoteen ja on pysynyt viime vuodet siinä.

– Meillä Lappeenrannassa on muutamia työntekijöitä, jotka aikovat jatkaa töissä 65-vuotiaaksi, Aki Juuti kertoo.

Hiljaisen tiedon siirtämistä toivotaan

Nordkalkilla nuoria sitoutetaan yritykseen tarjoamalla mahdollisuutta mentorointiin eli vanhemman työntekijän opastuksessa työskentelyyn.

– Henkilöstö pitää hiljaisen tiedon siirtämistä nuoremmille tärkeänä. Palautteen mukaan enemmänkin pitäisi asian eteen tehdä, Jenni Kosunen sanoo.

Työntekijöillä on mahdollisuus suorittaa ammattitutkinto työn ohella ja osaamisen päivittäminen on mahdollista minkä ikäisenä tahansa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja joustavia työaikaoja edistetään mahdollisuuksien mukaan. Osittaisen hoitovapaan käyttöön yrityksessä suhtaudutaan myönteisesti.

– Pienissä tuotantoyksiköissä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä joustavien työaikojen toteuttaminen on haasteellista, Jenni Kosunen myöntää.

Pääluottamusmies Aki Juutin mukaan ikääntyneet työntekijät ja nuoremmatkin pääsevät halutessaan pois kolmivuorotyöstä. Töitä voidaan muutenkin muokata jaksamisen mukaan. Myös osa-aikaeläkkeeseen työnantaja suhtautuu myönteisesti, mutta kolmivuorotyössä sitä on Juutin mukaan vaikea järjestää.

– Aika moni iäkkäämpikin haluaa jatkaa vuorotyössä, sillä palkka on silloin parempi.

Työn raskaus huomioitava varhain

Kari HaringFyysisesti raskaissa töissä kuormittavuus on hyvä huomioida jo työuran alkuvaiheessa, muistuttaa Kari Haring.

– Jo silloin on tarpeen miettiä, miten työtä voidaan keventää iän karttuessa ja edellyttääkö tämä esimerkiksi uutta osaamista ja koulutusta.

Haringin mukaan tullaan pahasti jälkijunassa, jos työkyvyttömyyttä ryhdytään ehkäisemään vasta, kun työntekijällä on jo vaivoja tai hän lähenee eläkeikää.

Nordkalkilla fyysisesti kuormittava työ huomioidaan riskien arvioinnin yhteydessä. Ratkaisuja etsitään ergonomiasta, erilaisista apuvälineistä ja työn tauottamisesta. Jenni Kosusen mukaan tuotantoprosesseja pyritään kehittämään niin, että ne olisivat fyysisesti yhä vähemmän kuormittavia.

Kiire rajoittaa toteuttamista

Ikäohjelman valmistelu kuuluu työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan piiriin. Työnantaja kuitenkin vastaa ohjelman toteuttamisesta. Kari Haring patistaa myös työntekijöitä aloitteellisuuteen. Ohjelman ideoinnin ja valmistelun lisäksi suunnitelmat pitää muuttaa konkreettisiksi toimenpiteiksi. Tähän tarvitaan kaikkien aktiivisuutta.

Aki Juuti oli mukana jo Nordkalkin ensimmäisen ikäohjelman suunnittelussa 2000-luvun alussa. Hän on pahoillaan siitä, että kiristynyt työtahti syö aikaa monen hyvän idean toteuttamiselta.

– Työelämä on muuttunut valtavasti 2000-luvulla. Tuntuu, että ihmiset eivät jaksa osallistua mihinkään ylimääräiseen.

Pirjo Pajunen

Nordkalk

  • Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja
  • henkilöstöä noin 1 100
  • toimintaa 9 maassa
  • Suomessa toimintaa 13 paikkakunnalla
  • kuuluu Rettig Group konserniin