Onko SAK:lainen ammattiyhdistysliike ei-liike, joka on keskittynyt menneisyyteen takertuvaan edunvalvontaan? Järjestöpäällikkö Eija Harjula vastaa, mikä väitteessä on hänestä sitkeää myyttiä – ja missä piilee totuuden siemen.

Väite 1: Ay-liike sanoo kaikkeen ei.

– Väite on tiukassa istuva myytti ja mielestäni pelkkä hokema.

– Tätä myyttiä haluavat ylläpitää yleensä ne, joilla ei ole yhteyttä ay-liikkeeseen, sekä poliitikot puoluekentän oikealta laidalta. Monet aktiiviset liittojemme jäsenet ovat päin vastoin sitä mieltä, että emme vastusta vääryyksiä riittävästi.

– Ydinjäseniltämme tulee usein viestiä, että nykyhallitukselta on tullut pelkkää raippaa ja meidän pitäisi lyödä nyrkkiä pöytään nykyistä tiukemmin.

– Ei-ajattelu kumpuaa omasta kokemuksesta, sillä prekaaria työtä, nollasopimuksia ja pätkätöitä on esimerkiksi palvelualalla yhä enemmän. Se ärhäköittää.

Väite 2: Ay-liike hakee vastakkainasettelua, koska hyötyy siitä.

– Tämä on enimmäkseen myytti. Media jäsentää usein asioita hakemalla vastakkainasetteluja.

– Luulen, että yksi syy myyttiin on myös se, että meiltä kysytään usein mielipidettä, kun joku on pielessä. Jos pääministeri heittää, että yleissitovuus on purettava ja meidän eteemme lyödään mikki, sanottavaksemme jää, että ei käy. Meille siis myös rakennetaan ein sanojan roolia.

– Vastakkainasettelut ovat osittain todellisia, koska SAK:ta ja liittoja pyydetään apuun silloin, kun konflikti on tulossa tai päällä.

Väite 3: Ay-liikkellä ei ole omia konkreettisia ehdotuksia

– On myytti, ettemme tekisi rakentavia ja positiivisia uudistusehdotuksia. Olemme tehneet niitä paljon. Esimerkiksi SAK:n perhevapaamallista julkinen keskustelu otti kopin, ja saimme sen hienosti läpi.

– Sen sijaan ehdotuksemme esimerkiksi perustaitotakuusta ei mennyt läpi lainkaan yhtä hyvin. Johtuukohan se siitä, että perhevapaat koskettavat kaikkia ihmisiä, myös korkeasti koulutettuja, mutta ammattitaitotakuu lähinnä perusduunareita? Heillä on suuri ammatillisen koulutuksen tarve, osalla on ongelmia jopa luku- ja kirjoitustaidon kanssa, mutta nykyinen aikuiskoulutusajärjestelmä ei palvele heitä pätkääkään. Ehdotuksemme tämän asian kehittämiseksi eivät näytä oikein julkisuutta kiinnostavan.

Väite 4: Koska ay-liike vastustaa ja valvoo kaikkea, se menettää mahdollisuutensa olla mukana kehittämässä työelämää

– Se on myytti. Asiantuntijamme ovat jatkuvasti kuultavina erilaisissa päättävissä pöydissä tuomassa SAK:laisen työelämän näkemystä päätöksentekoon. Vaikutamme Suomessa ja yhä enemmän myös Euroopan tasolla. Tällainen vaikuttaminen on hidasta eikä sormenjälkemme välttämättä näy ulospäin.

– Olemme onnistuneet torppaamaan monia huonoja muutoksia, mutta ei päättäjien pöytiin voi mennä vain huutamaan. On oltava ehdotuksia, perusteluja ja korvaavia esityksiä. Jos näin ei olisi, tuskin asiantuntijoitamme jatkuvasti tarvittaisiin ja pyydettäisiin mukaan.

– Jatkuva ein sanominen ei edes olisi tehokasta neuvottelua – muut lopettavat kuuntelemisen. Neuvotteluissa ei myöskään kannata hakea selkävoittoja. Ne osoittavat taitamattomuutta ja osaamattomuutta sekä kostautuvat myöhemmin.

Väite 5: Ay-liikettä ei enää tarvita vastustamaan asioita, koska työnantajat ja työntekijät ovat samassa veneessä.

– On totta, että roolit eivät ole enää niin selviä kuin ennen. Mutta se, että ay-liikkeen merkitys olisi jotenkin katoamassa, on minusta myytti. En tiedä, missä muodossa toimimme 20 vuoden päästä, mutta kollektiiviselle edunvalvonnalle on aina tarvetta.

– Työntekijä ja työnantaja eivät koskaan ole täysin tasa-arvoisia keskenään, ja eriarvoisuus voi jopa lisääntyä pirstaloituvassa työelämässä. Tarvitsemme jatkossakin yksilölle suojaa mielivaltaa vastaan.

Väite 6: Työelämä muuttuu, mutta ay-liike ei elä ajassa, vaan vastustaa tuulimyllyjä.

– Muuttuva työelämä ja siinä perässä pysyminen on meille ajankohtainen kysymys. On myytti, ettemme ymmärtäisi tätä muutosta. Nytkin meillä on meneillään Mahdollisuuksien aika -hanke, jossa katsotaan eteenpäin ja pyritään ennakoimaan työelämän muutoksia.

– Tutkimme hankkeessa työelämän muutosta monien eri kumppanien kanssa. Selvitämme muun muassa, mitä alustatalous tarkoittaa ihmisen näkökulmasta, ja mietimme, mitä voimme tehdä alustataloudessa työskentelevien eteen.

– On totta, että emme voi vaan katsoa peräpeiliin ja kehuskella, mitä olemme saaneet sadassa vuodessa työelämässä aikaan.

Veera Luoma-aho/Toimitus