Puheenjohtaja Lauri Lylyn ajatukset ovat jo syksyn työmarkkinakoitoksissa. Neuvottelukierros työehtosopimuksista käynnistyy syys–lokakuussa ja syksyllä alkavat myös neuvottelut eläkejärjestelmän uudistamisesta. Lylyn mielestä vielä on liian varhaista aprikoida tulevan työmarkkinakierroksen muotoa.

SAK:ssa valmistautuminen eläkeneuvotteluihin on jo alkanut. Neuvottelupöydällä on koko eläkejärjestelmä: muun muassa eläkeikä, eläkkeiden taso, eläkkeet turvaava työeläkemaksujen kehitys, eläkekarttuma ja eläkkeiden rahoitus.

Eläkerahoista kiisteltiin jo maaliskuussa kariutuneessa yrityksessä keskitetyksi työmarkkinaratkaisuksi. Työnantajapuoli esitti, että palkansaajien työeläkemaksua alennettaisiin sovitulta maksu-uralta ja näin parannettaisiin ostovoimaa.

Palkansaajajärjestöt tyrmäsivät työeläkemaksun alentamisen, sillä se olisi merkinnyt tulevien eläkkeiden syömistä nakertamalla niiden rahoitusta. Erityisen epäreilua maksun alentaminen olisi ollut nuorten kannalta.

Eläkeneuvottelut haasteelliset

Eläkemaksut nousevat esiin uudestaan ensi syksynä. SAK:n puheenjohtaja ennustaa, että neuvotteluista tulee vaikeat ja pitkät.

– Eläkejärjestelmän uudistaminen on niin iso asia, että neuvottelutkin kestävät pitkään. On hyvä varautua noin vuoden kestäviin neuvotteluihin.

Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet eläkejärjestelmän uudistamiseen siten, että uusi järjestelmä tulee voimaan vuonna 2017. Asiasta sovittiin osana vuosi sitten solmittua työurasopimusta.

Periaatteelliset näkemyserot kompastuskivenä

Lauri Lyly myöntää, että hallituksen kehysriihen alla kariutunut yritys työmarkkinaratkaisuksi oli pettymys. Kun neuvotellaan, tavoitteena on aina ratkaisuun pääseminen.

– Toisaalta ei ollut kovin suuri yllätys, että sopimukseen ei päästy. Niin kaukana toisistaan näkemyksemme olivat. Kompastuskiveksi muodostuivat periaatteelliset näkemyserot koskien palkankorotuksia ja työeläkemaksua.

Työmarkkinatunnusteluissa ei koskaan päästy varsinaiseen neuvotteluvaiheeseen. Työnantajat tarjosivat kaksivuotista sopimusta, jossa palkankorotukset olisivat olleet pyöreä nolla tai ainakin hyvin lähellä nollaa. Tällaiseen palkansaajajärjestöt eivät voineet suostua. SAK:lle oli tärkeää, että kaikki työntekijät olisivat saaneet palkankorotuksen ja että korotukset olisivat olleet euromääräisiä. Näin olisi voitu turvata pieni- ja keskituloisten ostovoima.

– Palkansaajien kannalta olisi ollut hyvä, jos olisimme voineet sopia kaksivuotisesta työmarkkinaratkaisusta. Se olisi tuonut turvaa, ennustettavuutta ja työrauhaa epävarmassa taloudellisessa tilanteessa.

Pelkkä poliittinen paine ei riitä

Lauri LylyLauri Lyly painottaa, että maaliskuun työmarkkinarupeama oli hyvin poikkeuksellinen. – On muistettava, että tunnustelut keskitetystä sopimuksesta käynnistyivät hallituksen pyynnöstä.

Raamisopimus on edelleen voimassa, joidenkin alojen osalta vielä vuoden verran.

– Yritys osoitti, että pelkkä poliittinen paine ei riitä, tarvitaan myös työmarkkinapainetta, joka syntyy siitä, että sopimuskausi on päättymässä.

Molemmilla osapuolilla oli erittäin tiukka neuvotteluhaarukka, mikä vaikeutti kompromissien etsintää.

Myttyyn menneestä yrityksestä ja kehysriihen päätöksistä ei jäänyt säröjä osapuolten välille. – Asiat riitelivät, eivät ihmiset. Iso neuvottelukuvio on kunnossa ja uskon, että kolmikantayhteistyötä harjoitetaan jatkossakin, Lyly sanoo.

Kehysriihessä myös hyviä päätöksiä

Viime viikkoina on pesty jälkipyykkiä siitä, miksi yritys työmarkkinaratkaisuksi kariutui. Hallituksen kehysriihessä tekemä päätös alentaa yritysten maksamaa yhteisöveroa peräti 4,5 prosenttiyksiköllä oli SAK:n mielestä nykyisessä taloustilanteessa liian avokätinen. Varsinkin, kun kehysriihen päätökset kulutusverojen nostamisesta heikentävät palkansaajien ostovoimaa ja kiristävät verotusta.

Lyly huomauttaa, että kehysriihessä tehtiin myös monia palkansaajien kannalta hyviä päätöksiä, kuten asuntopoliittinen toimenpidepaketti ja satsaukset infrastruktuuriin.

Yhteisin tavoittein syksyn neuvotteluihin

Lauri Lylyn mielestä vielä on liian varhaista aprikoida tulevan työmarkkinakierroksen muotoa. Asiat ratkaisevat muodon, hän korostaa. Jos päädytään liittokierrokselle, tarvitaan tiivistä koordinaatiota liittojen välillä ja yhteisiä neuvottelutavoitteita, joita voidaan ajaa eri neuvottelupöydissä omien alakohtaisten tavoitteiden ohella.

Tällaisia yhteisiä tavoitteita voisivat muun muassa olla nytkin pöydässä olleet osa-aikatyöntekijöiden aseman parantaminen ja sovitellun päivärahan kehittäminen niin, että lyhyiden työsuhteiden vastaanottaminen olisi nykyistä kannattavampaa.

Palkankorotukset kiistakapulana

Lyly kehuu, että SAK:n ja liittojen kesken on tehty erittäin hyvää valmistelua työelämän laatukysymyksissä. Tämän valmistelun pohjalta on hyvä ponnistaa syksyn neuvottelukierrokselle. Neuvotteluista ei ole tälläkään kertaa tulossa helppoja. Palkankorotuksista ja niiden muodosta joudutaan vääntämään vielä ankarasti kättä työnantajien kanssa.

– Vahva toiveeni on, että SAK:laisten liittojen sopimuskausia saataisiin vedettyä yhteen. Nyt ne ovat liian levällään.

Se, että työehtosopimusneuvotteluja käydään lähes koko ajan, syö energiaa ja heikentää mahdollisuuksia yhteiseen koordinaatioon. Työnantajapuolen strategiana on ollut sopimuskausien eriyttäminen ja siinä he ovat onnistuneet. Toisaalta näin hajanainen tilanne ei ole työnantajienkaan kannaltaan edullinen, Lyly arvioi.

Raamisopimuksen työryhmien työ jatkuu

Viimeiset raamiratkaisun mukaiset työehtosopimukset päättyvät SAK:laisten liittojen osalta ensi vuoden keväällä. Marraskuussa 2011 solmitussa raamisopimuksessa sovittiin useista kolmi- ja kaksikantaisista työryhmistä, joista osa työskentelee edelleen. Näiden työryhmien työ viedään sovitun mukaisesti päätökseen, Lauri Lyly sanoo.

Työmarkkinaosapuolten välejä hiersi pitkään kiistä raamissa sovitun työntekijöiden koulutusoikeuden toteuttamisesta. Tämä muun sopimisen tiellä ollut tulppa saatiin ratkaistua maaliskuun alussa. Syntyi sopimus työntekijöiden koulutusmallista, joka Lylyn mukaan on ”80–90-prosenttisesti” rakennettu siltä pohjalta, mitä sovittiin aiemmin osaamisen kehittämistä koskevassa lakiluonnoksessa.

Pirjo Pajunen