Kestävä kehitys ei ole palkansaajien kannalta merkityksetön asia. Globaalien tavoitteiden lisäksi myös työpaikoilla voidaan tehdä asian eteen paljon. SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka vastaa kolmeen kysymykseen kestävästä kehityksestä.

Pia BjörkbackaMiksi palkansaajien kannattaa kiinnostua kestävästä kehityksestä?

– Siksi, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa on paljon palkansaajille tärkeitä ja pitkään tavoittelemia asioita.

YK:n ohjelma tavoittelee köyhyyden ja nälän poistamista maailmasta, terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaamista kaiken ikäisille sekä lisäksi avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisten oppimismahdollisuuksien järjestämistä.

– Ohjelman tavoitteina ovat myös sukupuolten välinen tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen sekä työllisyyden ja säällisten työpaikkojen lisääminen.

Mitä työpaikoilla voidaan tehdä kestävän kehityksen edistämiseksi?

Palkansaajat voivat osallistua kestävän kehityksen toteuttamiseen omilla valinnoillaan ja vaikuttamalla työpaikkansa toimintatapoihin.

– Kestävää työtä edistetään muun muassa vahvistamalla reilua työkulttuuria, kannustamalla vastuullisiin ostoihin ja suosimalla ekologisia valintoja ja tuotantoprosesseja.

– Työpaikoilla tehtävää työtä helpottamaan palkansaajakeskusjärjestöt toteuttivat muutama vuosi sitten Kestävä työ -hankkeen, jossa tuotettiin opintomateriaalia ja koulutusta ammattiliittojen toimihenkilöille.

Ovatko Sipilän hallituksen toimet kestävän kehityksen edistämisessä riittäviä?

– Eivät ole. Ongelma on siinä, että hallituksen laatima kestävän kehityksen toimintaohjelma tunnistaa kyllä Suomen keskeiset haasteet, kuten eriarvoisuuden kasvun, työmarkkinoiden polarisoitumisen ja elinikäisen oppimisen puutteet, mutta ei tue niiden ratkaisemista.

– Sen sijaan toimintaohjelma lähinnä toistaa hallituksen omia kärkihankkeita, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta ja ammatillisen koulutuksen reformia. Lisäksi mainitaan nuorisotakuun kehittäminen yhteisötakuun suuntaan ja työvoimapalvelujen muuttaminen kasvupalveluiksi.

– Näille kaikille on yhteistä se, että hallitus on ennen "kehittämistä" vähentänyt tai päättänyt vähentää toimien määrärahoja. Palvelujen laadun parantaminen on vaikeaa, kun sekä toiminnan rahoitus että henkilöresurssit supistuvat koko ajan.

Pirjo Pajunen