Työttömien ja pätkätöitä tekevien toimeentulo paranee, kun työttömyysturva uudistuu ensi vuoden alusta. Uudistukset yksinkertaistavat järjestelmää ja parantavat työn teon kannustimia.

Työttömyysturvaa ei ole vuosiin uudistettu yhtä paljon kuin nyt. Uudistuksilla tähdätään selkeämpään järjestelmään, jossa työttömiä, työttömyyskassoja ja työvoimaviranomaisia kuormittavaa byrokratiaa on karsittu. Keskeisenä tavoitteena on, että työn vastaanottaminen olisi työttömälle aina kannattavin vaihtoehto.

Uudistuksista on sovittu työmarkkinasopimuksissa: Raamisopimuksessa 2011, työurasopimuksessa 2012 ja työllisyys- ja kasvusopimuksessa tänä syksynä.

Osa sovituista uudistuksista on toteutettu tänä ja viime vuonna. Ensi vuoden alusta voimaan tulevat uudistukset lisäävät työttömyysturvamenoja noin 150 miljoonalla eurolla.

– Se on iso panostus näinä aikoina sosiaaliturvaan, sanoo SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola.

Hänen mukaansa ensi vuoden alusta voimaan tulevat uudistukset parantavat erityisesti pätkä- ja osa-aikatyötä tekevien toimeentuloa, kun ansioturvalle pääsy helpottuu, etuudet paranevat ja työn vastaanottaminen muuttuu helpommaksi. Myös toimeentulon katkokset töihin mennessä vähenevät. Tämä on tärkeää erityisesti niille, joilla työttömyys- ja työjaksot vaihtelevat.

Uudistuksessa toteutuu SAK:n pitkäaikainen tavoite, kun työttömän omavastuuaika lyhenee viiteen päivään nykyisestä seitsemästä.

Soviteltuun päivärahaan tulee 300 euron suojaosa ja sovitellun päivärahan katto nousee 90 prosentista 100 prosenttiin.

– Tämä on iso parannus osa-aikatyötä tekeville. Pienten työtulojen ja työttömyysturvan yhteensovittaminen helpottuu ja työn tekeminen kannattaa aiempaa paremmin, toteaa SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Ennen uudistusta jokainen työttömän ansaitsema euro leikkasi päivärahaa 50 senttiä. Ensi vuoden alusta näin käy vasta 300 euron tulojen jälkeen.

Ansioturvalle helpommin

Työssäoloehto lyhenee ensi vuoden alusta kuuteen kuukauteen nykyisestä kahdeksasta kuukaudesta, mikä helpottaa ansioturvalle pääsyä. Ilkka Kaukorannan mukaan parannus kohdistuu erityisesti nuoriin, joiden on helpompi kerätä jo esimerkiksi kesätöistä ansiosidonnaiseen turvaan oikeuttava määrä työtä.

– Tämä tietysti edellyttää, että nuori on työttömyyskassan jäsen.

Byrokratia vähenee ja pätkätyöläisten toimeentulo paranee, kun päivärahan määrälle tulee vuoden voimassaoloaika. Sinä aikana päivärahaa ei määritellä uudestaan eikä aseteta uutta omavastuuaikaa, kun työssäoloehto täyttyy.

– Tämä helpottaa oman talouden suunnittelua, kun päiväraha ei pienene yllättäen eikä siihen tule ennakoimattomia katkoksia, Joonas Rahkola sanoo.

Nykyisin ansiopäivärahassa on kolme eri tasoa, joita lisäksi voidaan maksaa usealla eri perusteella. Ensi vuoden alusta tasot vähenevät kahteen ja myös maksun perusteita selkeytetään.

Jatkossa korotettua ansiopäivärahaa maksetaan kaikelta aktiiviajalta, jolloin työtön on työllistymistä edistävissä toimenpiteissä, ja lisäksi työttömyyden alussa 90 päivää. Työttömyyden alkaessa korotetun päivärahan ehtona on vähintään 20 vuoden työhistoria, viiden vuoden työttömyyskassan jäsenyys ja irtisanominen ilman omaa syytä. Muissa tapauksissa maksetaan perustason päivärahaa.

Yrittäjien työttömyysturvaan tulee myös parannuksia. Ilkka Kaukorannan mukaan muutokset vähentävät väliinputoamisia ja helpottavat siirtymistä palkansaajasta yrittäjäksi ja toisin päin.

Aktiivisuus palkitaan

Palkansaajien kannalta uudistuksen miinukset löytyvät työttömyysturvan keston lyhentämisestä ja lisäpäivien eli työttömyysputken ikärajan nostamisesta. Ansiopäivärahan kesto riippuu ensi vuoden alusta työhistorian pituudesta. Jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, kesto on enintään 400 päivää. Muutoin kesto on jatkossakin 500 päivää.

Joonas Rahkolan mukaan muutos koskee vain pientä ryhmää, sillä nuorista valtaosa työllistyy ennen kuin 400 päivää tulee täyteen.

Jos työntekijä kieltäytyy aktiivitoimenpiteistä, työttömyysturvan kestoa lyhennetään 100 päivällä. Rahkola täsmentää, että kestoa ei lyhennetä, jos aktiivitoimenpiteitä ei ole työttömälle edes tarjottu.

Työttömyysturvan lisäpäivien alaikäraja nousee 61 vuoteen 1957 ja sen jälkeen syntyneiltä. Ikääntyneiden työttömien toimeentulo kuitenkin turvataan.

– 60 vuotta täyttäneillä on oikeus aktiivitoimenpiteisiin, jotka täyttävät työssäoloehdon. Päiväraha määräytyy näissä tapauksissa aiemman päivärahan mukaan, Rahkola selvittää.

Hänen mukaansa oikeus aktiivitoimenpiteisiin tarkoittaa käytännössä palkkatuettua työtä kunnissa.

Hallituksen rakennepaketissa linjataan, että työn vastaanottovelvollisuutta on laajennettava. Työttömän olisi otettava työtä vastaan nykylain mukaisen 80 kilometrin työssäkäyntialueen ulkopuolelta silloin, kun yhdensuuntainen matka-aika joukkoliikenteellä on enintään puolitoista tuntia.

– Käytännössä tilanteita, joissa työpaikkaan on yli 80 kilometriä, mutta sinne ehtisi puolessatoista tunnissa joukkoliikenteellä, on vähän, Rahkola sanoo.

Pirjo Pajunen