Viimeisimmästä tapaturmasta Skanskan Pohjanmaan talonrakennusyksikössä on kulunut jo melkein kaksi vuotta, mutta ponnistukset työturvallisuuden parantamiseksi eivät pääty koskaan.

Turvallisuus ennen kaikkea. Koska viikonloppuna on satanut lunta ja lämpötila pysyttelee sitkeästi miinuksella, työviikko Skanskan Kauhavan keskustassa sijaitsevalla rakennustyömaalla aloitetaan hiekoittamalla betonipinnat, joista pikku hiljaa tulee asumispalveluyksikön lattia. Pinnat, jotka ovat liukkaita kuin lasi, on hoidettava ennen varsinaisten töiden jatkumista.

– Meitä oli aamulla kolme henkeä kuivaamassa ja hiekoittamassa pintoja, jotta työpaikalla on turvallista liikkua, kertoo Skanskan Pohjanmaan talonrakennusyksikön työsuojeluvaltuutettu Hannu Uusitalo.

Hän on yksi niistä työntekijöistä, jotka ovat tällä hetkellä rakentamassa Fransunpuiston asumispalveluyksikköä Kauhavalla. Rakennustyöt käynnistyivät elokuun alussa ja kolmen kuukauden jälkeen puuttuvat vielä seinät ja katto. Kattotuolit asennetaan kuitenkin paikoilleen parin päivän kuluttua. Pinta-alaltaan noin 1 100 neliön rakennuksen, johon tulee asunnot 15 henkilölle, on määrä valmistua kesäkuun puolivälissä.

Juuri tällä hetkellä rakennus työllistää seitsemän henkeä, mutta kun seinät ja katto saadaan paikoilleen, työntekijöiden määrä tulee alihankkijat mukaan luettuna liki kaksinkertaistumaan.

Suunta oikea

Skanska tekee järjestelmällisesti työtä turvallisuuden ja työsuojelun parantamiseksi. Pohjanmaan talonrakennusyksikkö on yksi valtakunnallisessa Nolla tapaturmaa -foorumissa mukana olevista työpaikoista. Osallistujayritykset sitoutuvat parantamaan turvallisuutta työpaikalla ja pyrkimään tapaturmien määrän nollaamiseen.

Turvallisuutta parannetaan avoimella ja rehellisellä keskustelulla työpaikalla

Foorumin viimeisimmän tasoluokituksen mukaan Skanska Talonrakennus Oy:n Pohjanmaan tulosyksikkö oli yksi niistä 22 työpaikasta, joille myönnettiin paras ”Maailman kärjessä”-kunniamaininta. Mutta työturvallisuuteen panostaminen on työtä, joka ei tule koskaan valmiiksi, tähdentää Markus Pöllä, joka johtaa yksikköä, jolla on noin 50 omaa työntekijää.

– Olemme nyt selviytyneet tässä yksikössä ilman ainuttakaan työtapaturmaa lähes kaksi vuotta. Skanska on satsannut Suomessa työturvallisuuteen aktiivisesti noin kymmenen vuoden ajan. Tapaturmien esiintymistiheys ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat laskeneet merkittävästi, mutta se ei vielä tarkoita, että olisimme siellä mihin pyrimme.

– Olemme menossa oikeaan suuntaan, hitaasti mutta varmasti. Meidän on vaikea selvitä kokonaan ilman tapaturmia, mutta parannusta voidaan saada aikaan suhteellisen helposti, sanoo Hannu Uusitalo.

Kaikki vastuussa

Kaikki kantavat vastuun siitä, että tekevät työtään turvallisesti, mutta jos joku havaitsee puutteita ympäristössä tai työkavereiden toiminnassa, siitä pitää sanoa. Turvallisuutta parannetaan avoimella ja rehellisellä keskustelulla työpaikalla, korostaa vastaavana työnjohtajana Kauhavalla toimiva Ari Hilapieli.

– Meillä on ollut täällä Pohjanmaalla pitkään sama ydinporukka. Tunnemme toisemme hyvin ja olen vakuuttunut siitä, että kaikki uskaltavat tulla luokseni, jos on jotain kertomista, hän sanoo. Hannu Uusitalo on samaa mieltä.

– Rakennusmestareiden kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, kun kaikilla on sama ajattelutapa. Vielä muutama vuosi sitten ihmiset saattoivat kuljeskella ja mutista itsekseen sen sijaan, että olisivat sanoneet ääneen mihin olivat tyytymättömiä. Mutta sellaista käyttäytymistä en ole havainnut enää pitkiin aikoihin, Hannu toteaa. Uudet työntekijät perehdytetään turvallisuusasioihin jo ennen työmaalle tuloa. Perehdytys annetaan myös alihankkijoiden palveluksessa alueella työskenteleville. Hannu Uusitalo painottaa, että nuoret, joilla on vähän liikaa näyttämisen halua, voivat olla turvallisuusriski, kun eivät halua myöntää, etteivät osaa jotakin.

Muurari Juhani Rantamäellä on takanaan 38 vuotta ammatissa. Hän arvostaa Skanskan turvallisuuskulttuuria.

– Erityisesti rakennustelineet ja valaistus ovat parantuneet. Ennen vanhaan joutui joskus tekemään töitä tavallisen hehkulampun valossa.Muurari Juhani Rantamäki. Kuva: Johannes Tervo

Yhteistyöllä parempaa

Kaikki ongelmat ovat ratkaistavissa työntekijöiden ja johdon yhteistyöllä, Hannu Uusitalo korostaa.

– Sellaisetkin asiat, jotka aluksi saattavat vaikuttaa isoilta, osoittautuvat pieniksi ja helpoiksi hoitaa, kun niistä ruvetaan keskustelemaan. Meillä ei ole johdon kanssa minkäänlaisia ongelmia.

Konkreettinen esimerkki työvälineiden ja varusteiden puutteiden hoitamisesta on Skanskan oman tuotekehittelyn tuloksena syntynyt turvavaljaiden ja työkaluliivin yhdistelmä. Korkeilla paikoilla työskentelyyn sisältyy suuria riskejä, ja yli kahden metrin korkeudella työskentelevien on käytettävä valjaita. Skanskalla kuitenkin pantiin merkille, että valjaat, joita markkinoilla oli tarjolla, eivät olleet hyviä, koska ne olivat työkaluvyön tiellä.

Skanskalla työturvallisuuskulttuuria eivät sanele yksinomaan huolenpito työntekijöistä ja taloudelliset seikat. Panostus työturvallisuuteen vaikutta myös yrityksen imagoon, Markus Pöllä toteaa.

– Osa asiakkaistamme, jotka korostavat omassa toiminnassaan työturvallisuuden merkitystä, asettavat saman vaatimuksen myös rakennusyritykselle. Toivon, että tällaisten asiakkaiden määrä lisääntyy tulevaisuudessa.

Kiire huono syy

Eri työvaiheiden suunnittelu on turvallisuuden kannalta ratkaiseva asia. Suunnittelu asettaa työnjohdolle suuria vaatimuksia, sillä rakennusalalla töitä tehdään aina aikapaineiden keskellä. Mutta kiire ei saa koskaan johtaa siihen, että turvallisuudesta tingitään.

Hannu Uusitalo pyrkii käymään työsuojeluvaltuutetun ominaisuudessa jokaisella työmaalla kerran tai pari. Mutta koska hän on myös yksi työntekijä omalla rakennuksellaan, ja aikataulut ovat tiukat, hän ei voi lähteä kiertelemään aluetta milloin tahansa.

– Käynnit pitää ajoittaa niin, että työt omalla työmaalla ovat vähän rauhallisemmassa vaiheessa, hän toteaa.

Jonny Smeds