Työn mielekkyys on monelta työntekijältä kadoksissa. Työmotivaatiota nakertavat kiire, huonot vaikutusmahdollisuudet ja esimiesten tuen puute. Monella työpaikalla fiilis paranisi, jos asioista puhuttaisiin avoimesti.

Juha AntilaTyössä viihtyminen on suomalaisilla hukassa. Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin (2016) mukaan työn mielekkyys ja työhalut ovat muuttuneet keskimäärin huonompaan suuntaan vuodesta 2001 lähtien. Kehitys nähtiin parhaana vuonna 1997.

– Tämä on kiinni siitä, miten ihmiset kokevat työnsä. Se on kuitenkin fakta, että isompi osa kokee työn mielekkyyden heikkenevän kuin paranevan. Myös SAK:n teettämistä tutkimuksista näkyy, että koettu epävarmuus ja työtahdin kiireellisyys sekä esimiesten tuen puute ovat suuria ongelmia työelämässä, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo.

Kokemus työn mielekkyydestä tai sen heikkenemisestä ei ole riippuvainen siitä, millä toimialalla vastaaja työskentelee tai missä asemassa. Myös lääkkeet mielekkyyden ja työmotivaation kohentamiseksi ovat universaaleja.

Lääke 1: Avoimuus ja rehellisyys

Työssä viihtymisen ja työmotivaation yksi kulmakivi on avoimuus ja rehellisyys työpaikalla. Se on ensimmäinen lääke hukassa olevan työmotivaation rakentamiseksi. Avaimet tässä ovat esimiehillä, mutta avoimuutta ja rehellisyyttä vaaditaan kaikilta työyhteisön jäseniltä.

– Asioista pitää kertoa ajoissa, oikein ja aktiivisesti. Epävarmuutta hälventää se, että ihmisillä on tietoa todellisista suunnitelmista ja heidät otetaan mukaan työn suunnitteluun ja työmenetelmien kehittämiseen, Antila sanoo.

Lääke 2: Vaikutusmahdollisuudet työhön

Toinen täsmälääke työssä viihtymiseen liittyy vaikutusmahdollisuuksiin.

– Mitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia on, sitä enemmän ihmiset kokevat työnsä omaksi jutukseen. Silloin yleensä halutaan tehdä myös niin hyvää jälkeä kuin mahdollista.

Lääkkeiden vaikutukset suhteellisia

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön paranevat yleensä sitä mukaa, mitä korkeammalla työntekijä on työpaikan hierarkiassa. Ylimmillä esimiehillä se on parhaalla tasolla. Työmotivaatioon vaikuttaa paljon, kokeeko työntekijä vaikutusmahdollisuuksiensa olevan sillä tasolla, millä niiden hänen mielestään pitäisi olla.

– Vaikutusmahdollisuudet lähtökohtaisesti paranevat työpaikalla sitä mukaa, mitä korkeammalla työntekijä on työpaikan hierarkiassa. On suhteellinen kysymys, että ovatko vaikutusmahdollisuudet sillä tasolla, mitä tehtävän tekeminen hyvin ja motivoidusti edellyttäisi.

Toimihenkilön vapausasteet saattavat suorittavan portaan työntekijän vinkkelistä olla erittäin hyvät, mutta silti toimihenkilö kokee vaikutusmahdollisuutensa pieniksi.

Kontrollointi ja mittaaminen lisääntyvät

TEMin Työolobarometri osoittaa, että vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat vähentymässä. Sama trendi on näkynyt myös SAK:n tutkimuksissa.

– Vaikutusmahdollisuuksien vähentymisen trendi on lievä, mutta todennäköinen tällä hetkellä. Se liittyy mielestäni uuteen tietotekniikkaan ja sen myötä mahdollistuvaan kontrollointiin. Kaikkea seurataan, mitataan ja osaoptimoidaan. Silloin työntekijän oma päätäntävalta kutistuu, kun työtä standardoidaan yhä enemmän. Haetaan toiminnallista tehokkuutta, mutta hieman vanhanaikaisin menetelmin, Antila toteaa.

Aleksi Vienonen / Vapaa toimittaja