Työpaikalla voi olla eri-ikäisiä työntekijöitä 15-vuotiaasta työharjoittelijasta yli 70-vuotiaaseen eläkeläiseen, joka tekee eläkeläisenä hieman lisätienestejä. Se haastaa työntekijät ja esimiehet miettimään ikäjohtamista.

Tällaisia työpaikkoja ovat esimerkiksi monet sairaalat. Isoissa sairaaloissa työskentelee nuoria kesätyöntekijöitä avustavissa tehtävissä, ja sairaanhoitajina voi olla jo eläkkeelle siirtyneitä tuuraajia.

Työterveyslaitos suosittaa ohjeissaan, että organisaation ikäystävälliset käytännöt on hyvä kirjata ikäohjelmaan. Se on henkilöstövoimavarojen johtamisen suunnitelma, jossa huomioidaan ikään liittyvät asiat.

Jo pelkkä ohjelman laatiminen viestii, että eri-ikäisiä ja kaikissa työuran vaiheissa olevia työntekijöitä arvostetaan. Ikäohjelmasta on hyötyä organisaatiolle, vaikka sen henkilöstö ei olisi ikääntynyttä.

Ikääntyneen jaksamista tuettava

Työuransa loppupäässä olevan työntekijän johtamisessa korostuu jaksamisen tukeminen. Työtehtävästä riippuen työn fyysistä kuormittavuutta on usein kevennettävä. Ikääntyneen työuraa voidaan pidentää esimerkiksi työkyvyn ylläpidolla, joustavilla työajoilla ja muuttamalla työtehtäviä, jos toimintakyky alenee.

Ikääntyneellä työntekijällä voi olla myös erilainen lähestymistapa työhönsä kuin nuoremmilla sukupolvilla. Ikääntyneillä työntekijöillä työ pohjaa usein hiljaiseen tietoon sekä kokemuksen osoittamiin hyviin toimintatapoihin ja käytäntöihin. Esimies saattaa nähdä nämä piirteet virheellisesti muutosvastarintana.

Nuoret työntekijät arvostavat usein sitä, että he voivat kehittää osaamistaan ja edistää työuraansa. Nuorille kannattaakin antaa tietoa työn ja organisaation tarjoamista oppimis- ja kehittymismahdollisuuksista.

Henkilökohtainen tai ryhmässä toteutettava valmennus ja mentorointi tarjoavat keinoja tukea kehittymistä. Kun työuran eri vaiheissa olevat työntekijät toimivat yhdessä, myös konkarit voivat saada uusia ideoita itsensä ja työnsä kehittämiseen.

Lähde: Työterveyslaitos

Aleksi Vienonen/vapaa toimittaja