Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi heinäkuussa päätöksen, joka korostaa työntekijän sananvapautta myös yksityisoikeudellisissa työsuhteissa (Heinisch-tapaus, EIT 21.7.2011). Asia koski saksalaisen vanhustyön hoitajan työsuhteen purkua sillä perusteella, että hoitaja oli työnantajan mielestä lentolehtisiä käyttäen levittänyt väärää tietoa irtisanomisestaan ja henkilökuntavajauksesta ja viitannut tekemäänsä rikosilmoitukseen.

Pääosin osavaltion omistamassa hoitokodissa työskennellyt hoitaja oli huomauttanut toistuvasti työnantajalleen, että henkilöstön vähyys vaikeuttaa tehtävien hoitoa. Myös valvontalautakunta oli kiinnittänyt asiaan huomiota. Hoitajan mukaan hoitokoti ei siitä huolimatta ollut korjannut puutteita ja hän teki työnantajan toiminnasta rikosilmoituksen. Tilanne johti lopulta siihen, että hoitokoti purki hoitajan työsopimuksen.

Saksalainen ylioikeus piti rikosilmoitusta sellaisena pakottavana syynä, joka oikeutti hoitokodin päättämään työsopimuksen ilman irtisanomista. Hoitaja ei saanut lupaa valittaa tästä tuomiosta, minkä vuoksi hän vei asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT).

EIT totesi päätöksessään, että hoitajan työsopimuksen purkamisella puututtiin hänen sananvapauteensa, josta on säädetty Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa. Tuomioistuimen mukaan hoitaja oli toiminut vilpittömässä mielessä siinä uskossa, että tiedot olivat tosia, julkinen etu edellytti niiden paljastamista eikä hoitajalla ollut saatavilla hienovaraisempia keinoja.

EIT:n jaosto myönsi hoitajalle 10 000 euron korvauksen aineettomasta vahingosta ja 5 000 euroa oikeudenkäyntikuluihin.

Sanavapaus sivuutettu Suomen oikeuskäytännössä

SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto on tyytyväinen EIT:n päätökseen. Hänen mukaansa Suomen oikeuskäytäntö on ollut vastaavissa tapauksissa tiukkaa ja korostanut työntekijän lojaliteettivelvollisuutta työnantajaa kohtaan.

- Meillä tuomioistuinten linja on ollut, ettei epäkohdista saa puhua. Sananvapaus on sivuutettu tyystin, Anu-Tuija Lehto toteaa.

EIT:n päätös merkitsee Lehdon mukaan sitä, että työpaikan laittomuuksista ja vääryyksistä ei tarvitse vaieta:

- Päätöksen perusteella hoitajat saavat kertoa julkisuuteen potilaiden huonosta hoidosta tai riittämättömästä henkilömäärästä. Periaate koskee myös muita vastaavanlaisia tapauksia, kun kyse on esimerkiksi puutteellisesta työturvallisuudesta tai työssä jaksamista koskevista epäkohdista.

Anu-Tuija Lehto kuitenkin muistuttaa, että asiat pitäisi aina pyrkiä selvittämään ensin työpaikan sisällä. Työntekijän lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan merkitsee, että sananvapauteen liittyy myös velvollisuuksia ja vastuu.