Euroopan komissio haluaa suitsia nollatuntisopimusten käyttöä. SAK patistaakin hallitusta komission linjoille asiassa.

Annika Rönni-SällinenEuroopan komissio esitti alkuviikolla nollatuntisopimusten käytön sääntelyä osana työsopimuksia koskevan direktiivin uudistamista. Komission tavoitteena on laajentaa direktiivi koskemaan myös uusia työnteon muotoja.

– Komissio on samoilla linjoilla kuin SAK. Olemme esittäneet, että työsopimuksessa olisi aina sovittava sitovasti jostakin tuntimäärästä ja tuntimäärää olisi tarkasteltava säännöllisin väliajoin, sanoo johtaja Annika Rönni-Sällinen.

Hallituksen on määrä antaa lakiesitys nollatuntisopimusten sääntelystä vielä syksyn aikana.

Asiaa pohtinut työryhmä päätyi kesällä erimieliseen esitykseen, jonka mukaan työantajan pitää arvioida työn määrä silloin, kun kyse on nollatuntisopimuslaisista, tarvittaessa töihin kutsuttavista tai työntekijöistä, jotka ovat osa-aikaisia, mutta joiden työaika vaihtelee.

– Esityksen mukaan arvio ei ole työnantajaa sitova, joten mitä merkitystä sillä käytännössä on?

Rönni-Sällinen huomauttaa, että esitykseen sisältyvän uuden vaihtelevaa työaikaa koskevan sopimustyypin sääntely on myös ongelmallinen.

– Se pikemminkin laillistaa nollatuntisopimusten käytön kuin parantaa sellaisella työskentelevien asemaa.

Suomessa arviolta 80 000 henkilöä työskentelee nollatuntisopimuksella.

Esitys työsopimuksia koskevan direktiivin laajentamisesta on osa EU:n työlainsäädäntöön suunniteltuja muutoksia ja komission tavoitetta parantaa ihmisten työ- ja elinoloja jäsenmaissa.