Kesäloma on odotettu ja siksi se voi myös aiheuttaa närää työpaikoilla. Onko perheellisille eri pelisäännöt kuin lapsettomille, saavatko yhdet ja samat työntekijät lomansa aina heinäkuussa vai pätkiikö työnantaja kaikkien lomat oman mielensä mukaan?

Lakimies Anu-Tuija Lehto SAK:sta painottaa, että työntekijällä on oikeus yhtäjaksoiseen lomaan ja työnantaja ei voi kevyin perustein heitellä henkilöstön lomia miten sattuu.

– Lain mukaan työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Sitä joskus tulkitaan niin, että kaksi viikkoa yhtäjaksoista lomaa olisi minimi, vaikka näin ei ole.

Lomista sovittaessa lähtökohtana on, että työntekijällä on oikeus vähintään neljän viikon yhtäjaksoiseen kesälomaan lomakaudella. Lomakausi alkaa toukokuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa.

Ennen kuin lomien ajankohdasta päätetään työpaikalla, työnantajan on annettava työntekijöille mahdollisuus esittää mielipiteensä siitä, milloin työntekijöille sopii lomailla.

– Tässä on kaksi ääripäätä. On työpaikkoja joissa tiukasti seurataan sovittua lomajärjestystä ja sitten on työpaikkoja, joissa työntekijät pitävät kesälomansa vähän miten sattuu, sanoo Anu-Tuija Lehto.

Molemmissa tilanteissa on työnantajan vastuulla varmistaa, että työntekijöiden tasapuolinen kohtelu toteutuu. Työnantajan on myös kerrottava työntekijöille, minkälaisin perustein lomat sijoitellaan.

Anu-Tuija Lehto huomauttaa, että hyvinvoivassa työyhteisössä työntekijät ovat yleensä valmiita joustamaan ja neuvottelemaan lomatoiveistaan.

Poikkeustapauksissa kuten kausiluontoisessa työssä työnantaja voi määrätä loman pidettäväksi lomakauden ulkopuolella.

Miten toimitaan, jos kesken loman pitää tulla töihin?

Anu–Tuija Lehdon mukaan loman keskeyttämisestä on hyvä sopia kirjallisesti.

– Jälkeenpäin työntekijän voi muuten olla muuten vaikea saada korvausta loman keskeyttämisestä.

Vaikka mökilta ei kesken loman tarvitsisi lähteä töihin, voi lomailua häiritä jatkuva puhelimen pirinä. Lehdon tuntuma on, että lomalaisille soittelu on lisääntynyt ja tämä koskee myös SAK:laisten alojen työntekijöitä.

Yksi kymmenen minuutin työhön liittyvä puhelu ei maailmaa kaada, mutta rajanveto voi olla vaikeaa.

– Mikä on sitten liikaa, yksi kymmenen minuutin puhelu vai kaksi viiden minuutin puhelua? Periaatteessa työpuheluihin ei ole lomalla velvollisuutta vastata.

Määräaikaisella työntekijällä on oikeus lomaan

Myös määräaikaisella työntekijällä on oikeus lomaan, vaikka asia usein unohtuu. Työnantaja ei voi esimerkiksi vaatia työntekijää vaihtamaan lomaa rahaksi. Määräaikainen työntekijä joutuu kuitenkin miettimään, miten se vaikuttaa jatkomahdollisuuksiin, jos pitää loman kesken työpätkää.

Johannes Waris