Uudet termit tutuiksi

Uuden eläkejärjestelmän myötä käyttöön tulee uusia termejä. Tarkista, mitä ne tarkoittavat.

Työeläketermit

Työuraeläke

  • Fyysisesti tai henkisesti kuormittavan ja pitkän työuran tehneillä on mahdollisuus hakea työuraeläkettä.
  • Ikäraja on 63 vuotta. Tehtävien kuormittavuus arvioidaan suhteessa mahdollisuuteen selviytyä nykyisessä työssä. Hakijalla on oltava takanaan työuraa vähintään 38 vuotta. Työuraeläkettä on haettava viimeistään vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä.

Tavoite-eläkeikä

  • Ikä, johon asti itse kunkin tulisi tehdä töitä korvatakseen elinaikakertoimen kuukausieläkkeeseen tekemän pienennyksen.
  • Työeläkelaitoksen työeläkeote kertoo arvion tavoite-eläkeiästä viisi vuotta ennen vanhuuseläkkeen alaikärajaa.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

  • Osa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke.
  • Vähintään 61-vuotiaana työntekijä voi ottaa ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä maksuun 25 tai 50 prosenttia. Ennakkoon otettua eläkettä pienentää varhennusvähennys. Vähennys on 0,4 prosenttia kutakin varhennettua kuukautta kohden. Osittaisen vanhuuseläkkeen ohessa tehtävää työtä ei koske palkka- eikä työaikaseuranta. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 62 vuoteen vuonna 2025.

Elinaikakerroin

  • Elinaikakerroin vaikuttaa vanhuuseläkkeen määrään.
  • Vuonna 2010 käyttöön otettu elinaikakerroin rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain elinaikakertoimen kullekin ikäluokalle. Elinaikakerroin lasketaan edellisten vuosien kuolevuustilastojen perusteella. Elinaikakerroin lievenee eläkeiän alarajan noustua 65 vuoteen. Lievennys koskee sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeitä.

Työurasuhde

  • Työurasuhde mittaa, lisääkö pidentyvä elinaika eläkevuosia vai kuulumista työvoimaan eli työssäoloaikaa.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi työmarkkinajärjestöjen kanssa suomalaisten työssäolo- ja eläkeajan suhdetta viiden vuoden välein. Ensimmäisen kerran arviointi tehdään kolmentoista vuoden kuluttua vuonna 2027. Eläkeikärajoja ei ole tarvetta muuttaa, jos elinajan kasvaessa työurat ovat pidentyneet/pitenevät riittävästi muilla keinolla.

Lykkäyskorotus

  • Vuoden 2017 alusta 4,5 prosentin superkarttuman korvaa koko työhistorian ajalta karttuneeseen eläkkeeseen tehtävä lykkäyskorotus.
  • Jos työntekijä jatkaa työssä vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen, eläkettä karttuu 1,5 prosenttia palkasta. Lisäksi eläke nousee 0,4 prosenttia kuukautta kohden. Jos työnteko jatkuu vuoden alaikärajan jälkeen, lykkäyskorotus on 4,8 prosenttia.

Rahoitustermit

Tasausvastuu = puskuri koko työeläkemenolle

  • Työeläkelaitokset rahoittavat työeläkemenoista 80 prosenttia yhteisesti ilman rahastointia. Tasausvastuu on näiden yhteisellä vastuulla olevien eläkemenojen puskurirahasto. Sen avulla varaudutaan myös kasvaviin vanhuuseläkemenoihin, ja siitä voidaan siirtää varoja vanhuuseläkerahastoihin.
  • Tasausvastuulle on määrätty vähimmäismäärä, joka on 30 prosenttia seuraavan vuoden yhteisellä vastuulla olevasta eläkemenosta. Vuoden 2017 alusta vähimmäismäärä alenee 20 prosenttiin.
  • EMU-puskuri on osa tasausvastuuta. Puskuri on vähintään 2,5 prosenttia eläkevakuutetuista palkoista. EMU-puskuri turvaa työeläkkeiden rahoitusta tilanteessa, jossa Suomen talous ja työllisyys ovat vakavissa ongelmissa verrattuna kilpailijamaihin. Eläkesopimus täsmentää EMU-puskurin käytön ehtoja.

Rahastoidut eläkkeen osat = työeläkeyhtiön vastuu

  • Työeläkeyhtiöt ovat itse vastuussa vanhuuseläkkeiden ja työkyvyttömyyseläkkeiden rahastoiduista osista. Joka vuosi osa työeläkemaksusta rahastoidaan vanhuuseläkettä varten.
  • Vuodesta 2017 lähtien ikävuosien 18–68 välillä rahastoidaan 0,4 prosentin eläkekarttumaa vastaava määrä. Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat rahastovaraukset työeläkeyhtiöt tekevät vasta eläkkeen alkaessa.

Vanhuuseläkerahastojen vahvistaminen

  • Vanhuuseläkerahastojen vahvistaminen tärkeää, kun pidentyvät eliniät kasvattavat eläkemenoja.
  • Työeläkemaksusta tehtävän rahastoinnin lisäksi vanhuuseläkerahastoja vahvistetaan iv-korotuksilla:
    • Sijoitustuotoista tehtävät rahaston täydennykset.
    • Työmarkkinajärjestöjen erikseen päättämät lisärahastoinnit.
    • Osaketuottosidonnaisesta lisävakuutusvastuusta (OLV) voidaan osakekurssien noustessa täydentää rahastoja.

OLV jakaa osakesijoitusten riskiä

  • Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu (OLV) on työeläkelaitosten yhteinen osakeriskien puskuri. OLV määrittää, kuinka paljon osakeriskistä on työeläkeyhtiöiden yhteisellä vastuulla. Vuonna 2016 yhteisvastuun määrä nousee 10 prosentista 20 prosenttiin.

Toimintapääoma ja tasoitusmäärä → vakavaraisuuspääoma

  • Toimintapääoma on työeläkeyhtiön sijoitustoiminnan puskuri, jolla yhtiö varautuu sijoitustoiminnan tuloksen heilahteluihin.
  • Tasoitusmäärä on työeläkeyhtiön vakuutusmenojen puskuri, jolla yhtiö varautuu muun muassa työkyvyttömyyseläkemenojen vuosittaisiin heilahteluihin.
  • Toimintapääoma ja tasoitusmäärä yhdistetään vakavaraisuuspääomaksi vuoden 2017 alusta.