Uusi eläkejärjestelmä pähkinänkuoressa

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoittivat sopimuksen uudesta eläkejärjestelmästä perjantaina 26. syyskuuta 2014.

Tästä on kyse

  • Uusi eläkejärjestelmä tulee voimaan vuoden 2017 alusta.
  • Eläkeuudistus ei vaikuta lähivuosina eläköityvien elämään. Ennen vuotta 1955 syntyneet siirtyvät vanhuuseläkkeelle edelleen 63–68-vuotiaina.
  • Vuoteen 2017 saakka eläkettä kertyy nykyisen lain mukaan. Tämä kertymä säilyy koskemattomana.
  • Vuoteen 2027 mennessä eläkeiän alaraja palaa asteittain 65 vuoteen.

Nuorille nykyistä parempi eläke

  • Työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä.
  • Työeläkettä kertyy koko palkasta, kun eläkettä laskettaessa palkasta ei vähennetä enää työntekijän työeläkemaksua.
  • Uusi eläkejärjestelmä kohtelee eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin: eläkettä kertyy kunkin vuoden ansioista 1,5 prosenttia.
  • Eläkkeiden riittävyys on varmistettu, kun vuonna 2017 työntekijöiden ja työnantajien maksama työeläkemaksu nousee yhteensä 24,4 prosenttiin.
  • Eläkkeitä pienentävä elinaikakerroin lievenee, kun vuonna 2027 eläkeiän alaraja on noussut 65 vuoteen.

Karttumaprosentit vuodesta 2017 alkaen

Karttumaprosentit vuodesta 2017 alkaen

Työuraeläke kuormittavaa työtä tehneille

  • Fyysisesti tai henkisesti kuormittavan ja pitkän työuran tehneillä on mahdollisuus hakea työuraeläkettä. Eläkkeen ikäraja on 63 vuotta.
  • Hakijalla on oltava takanaan työuraa vähintään 38 vuotta.
  • Tehtävien kuormittavuus arvioidaan suhteessa mahdollisuuteen selviytyä nykyisessä työssä.
  • Työuraeläkettä on haettava viimeistään vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä.

Työttömyysputki säilyy

  • Ikääntyneinä irtisanottujen työttömyysputki eli työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät.
  • Vuoden 2019 toukokuuhun mennessä arvioidaan, miten 60 vuotta täyttäneiden oikeus työssäoloehdon uusivaan työhön on toteutunut käytännössä. Jos työmarkkinajärjestöt toteavat järjestelyn toimivaksi, lisäpäiväoikeuden alaraja nousee 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 62 vuoteen.

Nykyistä parempi työkyvyttömyyseläke

  • Työkyvyttömyyseläkkeeseen laskettava niin sanottu tuleva aika pitenee, kun vanhuuseläkeiän alaikäraja nousee.
  • Lisäksi jo kertyneen eläkkeen taso nousee, kun eläkettä laskettaessa palkasta ei enää vähennetä työntekijän työeläkemaksua.

Varttuneet voivat jäädä osittaiselle vanhuuseläkkeelle

  • Osa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osittaisen vanhuuseläkkeen ohessa tehtävää työtä ei koske palkka- eikä työaikaseuranta.
  • Vähintään 61-vuotiaana työntekijä voi ottaa ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä maksuun 25 tai 50 prosenttia.
  • Ennakkoon otettua eläkettä pienentää varhennusvähennys. Vähennys on 0,4 prosenttia kutakin varhennettua kuukautta kohden.
  • Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 62 vuoteen vuonna 2025.

Lisää laatua työelämään

  • Työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvä voi halutessaan tehdä osa-aikatyötä.
  • Uudelleen työllistyvien 57 vuotta täyttäneiden työttömyyspäiväraha määritetään vanhasta palkasta, jos uusi palkka on vanhaa pienempi.
  • Ikääntyneille otetaan käyttöön pitkäkestoinen palkkatuki.
  • Työnhakijoiden kuntoutustarpeet huomioidaan nykyistä paremmin: "30–60–90-sääntö" työnhakijoille.
  • Muutokset vanhuuseläkeiässä vaikuttavat kuntoutuksen yläikärajaan.
  • Psykoterapian korvausten tasot yhdenmukaistetaan = ikä ei määrittele korvauksen tasoa. Psykoterapian korvauksen piiriin tulevia hoitomuotoja laajennetaan.

Vanhuuseläkeikä nousee asteittain

  • Vanhuuseläkkeen alaikäraja alkaa nousta vasta vuodesta 2017 eteenpäin.
  • Vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä alaikäraja nousee asteittain kolme kuukautta vuodessa, kunnes vuonna 2027 vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta.
  • Vanhuuseläke säilyy joustavana.

Eläkeiän nousu ikäluokittain

Eläkeiän nousu ikäluokittain

Siirtymäsäännös pehmentää karttumien muutoksia

  • Karttumien siirtymäsäännös koskee erityisesti 1960-luvulla syntyneitä.
  • Karttumien muutoksia pehmentää myös se, ettei eläkettä laskettaessa palkasta vähennetä enää työntekijän työeläkemaksua.

Karttumien siirtymäsäännös

Karttumien siirtymäsäännös

Vuoden 2005 parannukset säilyvät

  • Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa voimaan tulleet nuorten, koulutettujen ja naisten asemaa parantavat eläkeratkaisut säilyvät vuoden 2017 jälkeenkin.
  • Eläkettä kertyy jo nuorena tehdystä työstä. Vuonna 2005 eläkkeen ansainnan alaikäraja laski 23:sta 18 vuoteen. Vuonna 2017 alaikäraja laskee 17 vuoteen. *)
  • Eläkettä kertyy myös palkattomilta ajoilta, muun muassa opiskeluajalta sekä äitiys- ja vanhempainvapaan ja alle kolmevuotiaan lapsen hoitovapaan ajalta.
  • Eläke lasketaan ansaittujen eurojen mukaan eikä työsuhteen pituudella ole merkitystä. Malli on pätkä- ja silpputyöläisille suosiollisempi kuin ennen vuotta 2005 voimassa ollut työsuhdekohtainen laskentatapa.
  • Koko työhistorian palkat tarkistetaan indeksillä (palkkakerroin) eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkaindeksin paino on 80 prosenttia, hintaindeksin 20 prosenttia. Myös nuorena ansaitut palkat asettuvat 80-prosenttisesti eläkkeen alkamisvuoden tasolle. Vuoden 2004 loppuun käytettiin indeksiä, jossa sekä palkkojen että hintojen painoarvo oli 50 prosenttia.

*) Ikärajat eivät muutu takautuvasti. Jos henkilö täyttää 18 ennen vuotta 2017, hänelle ei kerry eläkettä 17-vuotiaana tehdystä työstä. Vastaavasti jos henkilö on täyttänyt 23 ennen vuotta 2005, hänelle ei ole kertynyt eläkettä 18–22-vuotiaana tehdystä työstä.

Mitä vuoden 2025 jälkeen?

  • Eläkeikärajoja ei ole tarvetta muuttaa, jos elinajan kasvaessa työurat ovat pidentyneet tai pitenevät riittävästi muilla keinolla.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi työmarkkinajärjestöjen kanssa suomalaisten työssäolo- ja eläkeajan suhdetta eli työurasuhdetta viiden vuoden välein.
  • Ensimmäisen kerran arviointi tehdään vuonna 2027.