Työllisyys- ja kasvusopimus - Neuvottelutulos nuorten työllistymisen edistämisestä

Nuorten työllistymisen edistäminen: Työllisyys- ja kasvusopimuksen kohta 4.7. Akavan, EK:n, KT:n, KiT:n, SAK:n ja STTK:n neuvottelutulos 23.10.2013.

Työllisyys- ja kasvusopimuksessa keskusjärjestöt sitoutuivat selvittämään nuorten työllistymisen edistämistä kolmikantaisesti. Selvitystyön taustalla huomioitiin, että järjestöt ovat esittäneet 18.10.2012 useita toimia nuorten työllisyyden edistämiseksi koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä. Tämän lisäksi opetusministeri Gustafsson asetti 5.3.2013 kolmikantaisen työryhmän laatimaan esitykset joustavasta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen yhdistämisestä. Työryhmä teki 15.3.2013 esitykset nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen vahvistamisesta. Valtioneuvosto otti 27.3.2013 tehdyssä kehyspäätöksessä linjaukset huomioon ja uusia oppilaitosmuotoisen koulutuksen sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhdistelmiä on ryhdytty kehittämään.

Ottaen huomioon aikaisemmat toimenpiteet, keskusjärjestöt esittävät seuraavia toimia nuorten työllistymisen edistämiseksi:

1. Nuorten työllistämissopimukset

Nuorten työllistämissopimuksia on toistaiseksi tehty vain muutamalle sopimusalalle. Keskusjärjestöt kehottavat jäsenliittojaan tarkastelemaan sopimuskauden aikana toimialakohtaisesti, miten nuorten työelämään pääsyä voitaisiin helpottaa. Tämä koskee erityisesti niitä liittoja, jotka eivät ole sopineet nuorten työllistämisen edistämisestä.

Keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaisesti sovittavissa työllistämissopimuksissa tarkasteltaisiin seuraavia seikkoja:

  • Millaisilla statuksilla nuoria on työpaikoilla tällä hetkellä?
  • Millaisia sopimusmääräyksiä toimialalla on nuoria koskien ja miten ne vaikuttavat työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja työllistymiseen?
  • Miten voitaisiin työehtosopimusteitse tai muuten edistää nuorten työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja työllistymistä toimialalle?

2. Tutustu työelämään ja tienaa

Keskusjärjestöt suosittelevat jäsenliitoilleen tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelman jatkamista vuosille 2014–2016 ja laajentamista niille toimialoille, joilla se ei vielä ole käytössä. Kesäharjoitteluohjelma on suunnattu peruskoulun yläluokkalaisille, kymppiluokkalaisille, ammattistarttilaisille sekä lukiolaisille eikä sillä ole tarkoitus korvata normaalia kesätyötä. Keskusjärjestöt suosittelevat, että kahden viikon harjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkiona 335 euroa vuodesta 2014 alkaen.

3. Laadukas ja monipuolinen työpaikalla tapahtuva oppiminen

a) Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu ja laajuus

Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä kehittää uusia työvaltaisia tutkinnon hankkimisväyliä. Malleissa tarvitaan alakohtaista joustavuutta. Malleja vakiinnutettaessa tarkastellaan, miten oppimisen laatu voidaan taata mallista riippumatta. OKM:n kolmikantainen työryhmä on esittänyt 15.3.2013,että edellytyksiä nykyistä laajemmalle työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyödyntämiselle osana oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta arvioidaan toimialakohtaisesti valtionavustuksella vuosina 2014-2017 toteutetuissa kehittämishankkeissa saatujen kokemusten pohjalta.

Osana kokonaisuutta keskusjärjestöt uudistavat 3.11.2010 päivätyn suosituksensa ja kannanottonsa työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämisestä 31.5.2014 mennessä.

Keskusjärjestöt korostavat, että työvaltaisen oppimisen laadukas toteuttaminen edellyttää paljon myös työpaikoilta. Nuori ja työnantaja tarvitsevat koulutuksen järjestäjän vahvan tuen.

Keskusjärjestöt esittävät, että selvitetään kolmikantaisesti työpaikkaohjaajien koulutuksen lisääminen koulutuksen järjestäjien ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjien tehtäviin. Työpaikkaohjaajien koulutus voisi olla esimerkiksi ammatti- tai erikoisammattitutkinnon valinnainen osa. Tavoitteena tulee olla koulutettujen työpaikkaohjaajien käyttäminen erityisesti niissä tilanteissa, joissa nuoret ovat työpaikalla pitkillä työssäoppimisjaksoilla.

b) Työkokemuksen hyödyntäminen tutkinnon suorittamisessa

Monille nuorista olisi mahdollista nykyistä nopeampi tutkinnon suorittaminen ja joustavampi siirtyminen työelämään käyttämällä monipuolisemmin koulutuksen ja työssä oppimisen yhdistelmiä. Tässä tarkoituksessa selvitetään kolmikantaisesti 30.4.2014 mennessä esim. kesätöissä, opintojen ohessa ja työpajatoiminnassa hankitun työkokemuksen kytkeminen osaksi tutkintoon johtavia opintoja.

c) "2+1-mallin" vakiinnuttaminen

Mallissa tutkinnon suorittaja siirtyy esimerkiksi kahden vuoden oppilaitosmuotoisen opiskelun jälkeen suorittamaan kolmannen vuoden opintojaan oppisopimuksella työpaikalle. Malli voi pitää sisällään myös muunlaisia yhdistelmiä.

Keskusjärjestöt esittävät, että mallin toteuttamiseen ja kehittämiseen varataan käynnistysvaiheen jälkeen riittävät resurssit, jotta se voi vakiintua valtakunnalliseksi toimintamalliksi koulutuksen järjestäjien toiminnassa. Mallin rahoituksen tulee kannustaa oppilaitoksia mallin edellyttämään joustavaan siirtymään koulutusmuotojen välillä ja riittävään tukeen laadukkaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseksi.

4. Nuorten työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksien parantaminen

Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että ammatillisten perustutkintojen sisältöä kolmikantaisesti uudistettaessa työelämätietojen ja -taitojen sekä talous- ja yrittäjyysasioiden painoarvoa lisätään sekä kaikille yhteisten opintojen että ammatillisten opintojen osalta. Tavoitteena tulee olla se, että kaikki ammatillisia perustutkintoja suorittavat saavat opintojensa aikana riittävät tiedot työelämässä toimimisesta, yrittäjyydestä ja talouden toiminnasta. Lukion opetussuunnitelman perusteita ja tuntijakoa uudistettaessa näiden samojen kysymysten painoarvoa tulee lisätä.

Avoin ammattiopisto

Avoin ammattiopisto on koulutus- sekä ohjaus- ja palvelukeskittymä, jossa tarjotaan nuorille ja nuorille aikuisille oikea-aikaisesti ja tarvelähtöisesti koulutusta, ohjausta ja tukea oman elämän parempaan hallintaan ja osaamisen kasvattamiseen. Avoin ammattiopisto -mallissa keskeisenä toimijana ovat ammatillisen koulutuksen järjestäjät siten, että toiminnalla on yksi päävastuullinen taho, joka rakentaa moniammatillisen tukiverkoston ympärilleen. Periaatteena avoimen ammattiopiston mallissa on, että nuori on koko ajan tavoitteellisen toiminnan piirissä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa tutkintojen osien tai niitä pienempien opintokokonaisuuksien suorittamista sekä eri tavoilla hankitun osaamisen jatkuvaa tunnistamista ja tunnustamista.

Keskusjärjestöt esittävät, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat avoimesta ammattiopistosta valtakunnallisen toimintamallin, joka kytkeytyy osaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien tehtäviä. Siihen liittyvät moniammatilliset tuki- ja ohjauspalvelut (ohjaamo) suunnitellaan paikallisena yhteistyönä kunnallisten toimijoiden sekä TE-toimistojen kesken siten, että ohjaamosta on tehokas siirtymä työhön, koulutukseen tai kuntoutukseen. Ohjaamon toiminta tulee perustaa eri toimijoiden sopimuskumppanuuteen ja sillä tulee olla vastuuorganisaatio. Kuntien ja TE-hallinnon säästöpaineet edellyttävät mallin rahoituksen selvittämistä.

5. Nuoria koskevat työturvallisuussäännökset

Keskusjärjestöt ovat esittäneet 18.10.2012, että nuorten perusteettomien työllistämisen esteiden poistamiseksi työturvallisuussäännösten osalta tarkistetaan kolmikantaisesti STM:n ja VN:n asetukset nuorille työntekijöille sopivista, vaarallisista ja erityisen vaarallisista töistä. Keskusjärjestöt esittävät, että tarkistustyö käynnistetään ja toteutetaan STM:n johdolla 31.5.2014 mennessä.

6. Nuorten palkkatuki ja Sanssi-kortti

Keskusjärjestöt esittävät TEM:lle, että palkkatuen ja Sanssi-kortin jo sovitut uudistukset saatetaan voimaan pikaisesti. Uudistusten vaikutuksia seurataan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tarvittavat lisäuudistukset tehdään kolmikantaisesti.