SY edelleen luottamusharhainen – Luottamusmieslukkoa ei ole

LUOTTAMUS
TYÖEHDOT
JÄRJESTÄYTYMINEN
SOPIMINEN
Blogi: Uusi kulma | Kirjoittaja: Anu-Tuija Lehto | 14.09.2017 13:27
Lakimies Anu-Tuija Lehto.

Suomen Yrittäjät ei näytä luottavan Sipilän hallitukseen. Järjestö jatkaa edelleen luottamusmiesharhaansa, vaikka työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat jo helmikuussa kilpailukykysopimuksessa, että työnantajaliittoon kuulumattomille yrityksille taataan samat oikeudet poiketa lain säännöksistä kuin mitä on työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä.

Tuolloin yrittäjät torjuivat esityksen vedoten ”luottamusmiespakkoon”. Nyt työaikasäännöksiä pohtinut työryhmä on esittämässä samaa mahdollisuutta työaikalakiin eikä se vieläkään näytä kelpaavan Suomen Yrittäjille.

Työryhmä esittää, että työnantajaliittoon kuulumattomat työnantajat eli ne, joita työehtosopimus sitoo yleissitovuuden perusteella, saisivat täsmälleen samat oikeudet tehdä työaikalakiin perustuvia paikallisia sopimuksia kuin työnantajaliiton jäsenet.

Jos työehtosopimuksessa on esimerkiksi mahdollisuus sopia ylityökorvaus työaikalain määräämää pienemmäksi, tämä mahdollisuus olisi työryhmän esityksen mukaan myös järjestäytymättömien työnantajien käytettävissä. Mitään lukkoja, aitoja tai muita esteitä sopimiseen ei ole.

Ja jos työehtosopimuksessa on sovittu, että sopimuksen tekevät työnantaja ja luottamusmies, näin olisi meneteltävä myös työnantajaliittoon järjestäytyneessä yrityksessä. Jos työnantajaliittoon järjestäytyneessä yrityksessä ei ole luottamusmiestä, sopimusta ei voisi tehdä. Järjestäytynyt ja järjestäytymätön yritys olisivat näin ollen aivan samassa asemassa.

Säännöllistä työaikaa koskevan sopimuksen voisi tehdä myös muu kuin luottamusmies. Väite lukoista, säpeistä ja ovisummereista on sikälikin kummallinen, että esimerkiksi kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksessa paikallisen sopimuksen voi jo nyt tehdä luottamusmiehen lisäksi työntekijät yhdessä.

Tuskin yrittäjien luottamusharhassa on kysymys lakien jäykkyydestä tai siitä, kenen kanssa sopimuksia tehdään. Esimerkiksi työaikalaissa on 47 pykälää, joista vain seitsemän on täysin pakottavia eli sellaisia, joista ei työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa voi sopia työntekijän kannalta huonommin. Tällaisiin pakottaviin säännöksiin kuuluvat työaikalaissa muun muassa sellaiset perussäännöt kuin sopimuksen soveltamisala ja soveltamisalaan tehtävät poikkeukset sekä kanneaika.

Olipa näin laajasta soveltamismahdollisuudesta mitä mieltä hyvänsä, laaja se on. Toivon yrittäjien käyttävän tätä mahdollisuutta hyväkseen sen sijaan, että he jatkavat työehtosopimusten nakertamista.

Työehtosopimuksista hyötyvät työntekijöiden lisäksi myös yrittäjät. Työehtosopimus on tehty kunkin alan tarpeet huomioon ottaen. Yrittäjästä monet pitävät työehtosopimuksia hyvinä syystä, ettei kaikkea tarvitse miettiä itse vaan voi keskittyä bisnesten hoitamiseen. Työehtosopimuksen vuoksi he voivat luotettavasti arvioida työvoimakustannukset.

Anu-Tuija Lehto
Lakimies
Twitter @AnuTuijaLehto

KOMMENTOI JA KESKUSTELE AIHEESTA

0 kommenttia